Edellisessä postauksessa vertasin rekryttävää spitaaliseen eli pidin rekryfirmojen vastausmenetelmiä aika huonoina. Ja olen jutellut aiheesta rekryfirman omistajan kanssa ja saanut hyvän vastauksen heidän toimintaansa. Mutta jäin pohtimaan edelleen sitä miksi näkemykset tiedottamisesta eroavat niin paljon.

Lieneekö ero siinä, että rekrykonsultin ja työnhakijan ajatukset ajasta ovat niin erilaiset. Rekrykonsultti ajattelee koko prosessia ja sitä, että hän informoi asioista vasta sitten kun päätökset ovat valmiit ja lopulliset. Mutta hakija haluaa nopean tiedon, jotta hän saa ajatukset irti ja pääsee uusille metsästysmaille.

Käytännössä lähes kaikissa keskusteluketjuissa puhutaan palautteen riittämättömyydestä. Eli parhaimmillaan ei saa edes hakemuksesta kuittausta tai käy niinkuin eräälle hakijalle, että vastaus paikan täyttämisestä tuli seitsemän kuukauden päästä. Eli palaute on hyvin hidasta.

Ymmärrän hyvin, että rekrytoiva taho haluaa antaa palautteen vasta tehtävien täyttymisen myötä. Mutta jos siltikin, siltikin. Hakemuksen pysyminen pitkään yrityksen listoilla antaa myös sen kuvan, että olet hakuprosessissa vahvoilla. Ja jos olet hakenut yritykseen, joka kiinnostaa sinua niin jätät helpolla muita hakemuksia tekemättä. Eli hidas vastaaminen tekee hakijalle omalla tavallaan karhunpalveluksen. Hän saattaa jättää hakematta muihin tehtäviin, koska olettaa hakemuksen johtavan vielä jatkokeskusteluihin.

Vaikka itse ymmärrän hitaan vastaamisen, niin pitäisin siltikin parempna sitä että jokaisesta työvaiheesta informoidaan sitä hakijajoukkoa joka on vielä mukana. Eli kerrotaan suoraan niille, ketkä tippuvat pois hakuprosessista. Eli he ovat silloin vapaita hakemaan muita tehtäviä.

Itse suosisin nopeaa tiedottamista. Eli heti kun jonkinasteinen päätös rekryprosessa on tehty, niin siitä voi tiedottaa hakijalle.

Kuhan pohdin, Kari…

Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.

www.karivahtolammi.com