Parhaimmillaan töihin paluu on ihan jees: on kivaa nähdä työkavereita ja palata arkeen. Useimmille se sujuukin helposti. Valitettavan monille töihin paluu aiheuttaa ahdistusta jo viikkoja ennen loman loppua. Erään sotealalla työskentelevän ystäväni kommentti oli kuvaava: ”Takaisin siihen paskaan, ei kuule nappaa.”

Miksi näin? Alalla, jossa vallitsee työvoimapula, HR-päällikkö oli ennen lomia muistuttanut kahvihuoneessa tylyyn sävyyn elokuun yt-neuvotteluista. Lähdepä siinä hyvällä fiiliksellä lomalle. En minä haluaisi töihin organisaatioon, missä työntekijöitä johdetaan uhkailulla ja pelolla.

Tämä muistuttaa siitä, mikä suomalaisessa työelämässä mättää – ei suinkaan kaikkialla, mutta valitettavan monessa paikassa: työntekijöitä ei kuunnella, heitä ei arvosteta eikä heidän mielipidettään kysytä organisaatiomuutoksen tai työnkuvan muutosten yhteydessä, vaikka he ovat oman työnsä asiantuntijoita. Palkkoja ei nosteta, vaan rekrytoidaan halpatyövoimaa ulkomailta. Ei johdeta arvostavasti ja vuorovaikutuksessa, vaikka tutkimusten mukaan työn iloa ja imua lisää huomattavasti tunne siitä, että työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työolosuhteisiinsa.

Huono esihenkilöviestintä paketissa – näin onnistut:

Listasin tähän johtamisen tapoja, joilla esihenkilö pääsee eroon työntekijöistään – tai ainakin vaikeuttaa työn imun ja ilon syntymistä sekä vaikeuttaa myönteisen työntekijämaineen rakentamista:

1. Älä tuhlaa liikaa työaikaa perehdyttämiseen. Osaavat ja kokeneet työntekijät oppivat nopeasti muutenkin. Eikä viikon sijaiseen kannatta tuhlata liikaa resursseja. Luota siihen, että perehdyttäjät osaavat hommansa.
2. Älä vahingossakaan luota siihen, että työntekijäsi osaa asiansa. Vaikka joskus hän saattaa osata asioita jopa sinua paremmin. Älä kannusta ja kehu etteivät työntekijät ala luulla liikoja itsestään.
3. Muista suosia ahkeria ja hyviä tyyppejä. Jotkut tyypit ovat vaikeita eikä niihin saa kontaktia millään. Ei niitä edes kannata yrittää ymmärtää. Hoitavat hommansa kuitenkin. Suulaat ja ärsyttävät besser-wisserit kannattaa laittaa heti ruotuun, etteivät hypi silmille.
4. Kyllä yhden viestin asiasta pitäisi riittää. Miksi toistaa samaa asiaa monta kertaa ja monessa kanavassa? Eivät työntekijät älykääpiöitä ole.
5. Kerro ikävät asiat sähköpostitse ja laita sähköposti sen jälkeen kiinni. Ja sulje puhelin. Jos pokka riittää, lähde ikävän asian kertomisen jälkeen saikulle tai lomalle. Älä missään vaiheessa vastaa ikävää palautetta saaneen tai antaneen työntekijän viesteihin.
6. Älä anna liikaa vapautta ja vastuuta. Sinä tiedät asiat paremmin. Tai ainakin organisaation johto. Täällä on asiat tehty aina tällä tavalla. Miksi muuttaa hyviä käytänteitä?
7. Palaute kehityskeskustelun yhteydessä riittää hyvin. Liika palaute voi olla työntekijästä hämmentävää. Eikä esihenkilö aina voi edes tietää tarkalleen, mitä työntekijä tekee, missä hän on hyvä ja mikä häntä motivoi, eihän?
8. Älä vaivaa omaa esihenkilöäsi ja organisaation johtoa omalta tiimiltäsi saamallasi palautteella, vaikka se voisi hyödyttää organisaatiotasi laajemminkin. Todennäköisesti uudistusnakki nasahtaa omaan nilkkaan.
9. Tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen”, on hyvä periaate. Älä näytä itse esimerkkiä. Sinun tehtäväsi on johtaa, työntekijöiden tehtävänä on noudattaa ohjeitasi ja yhteisiä linjauksia. Jos jokaisesta asiasta pitää diskuteerata työntekijöiden kanssa, syntyy vaan turhaa hämmennystä ja jäävät työt tekemättä.
10. Jos työntekijät uuvuttavat itsensä, se on heidän ongelmansa. Ylitöistä maksetaan palkkaa ja työaikajoustolla voi hankkia vastapainoksi ylimääräistä vapaata.
11. Yritä olla kaikille työntekijöille kiva kaveri. Liian nopea ja jämäkkä asioihin puuttuminen tuo huonoa fiilistä työpaikalle.
12. Älä puutu ongelmiin ja konflikteihin liian hätäisesti. Ne hoituvat usein ajan kanssa itsekseen.
13. Jos työntekijä on todella tunnollinen ja hyvä työssään ja tekee nurkumatta pitkää päivää, kehu ja kannusta häntä siihen. Tällaisia tyyppejä pitäisi olla lisää!
14. Pidä työminä ja henkilökohtainen minä tiukasti erillään. Älä kerro henkilökohtaisista asioista mitään äläkä puutu työntekijöidesi elämään. Varsinkaan silloin, jos tämä uhkaa näyttää tunteitaan työpaikalla.
15. Panttaa tietoa ja päätöksiä siihen asti, että tieto on 120 prosenttisesti varmaa ja tiedät, että muutkin esihenkilöt ja viestintä niistä jo puhuvat.
16. Ole oma itsesi ja luota osaamiseesi heti alusta alkaen ja tuo näkemyksesi siitä, miten asiat tulisi tehdä, jämäkästi esille.
17. Tyrmää palaute sekä liian lennokkaat ajatukset ja ideat heti alkuunsa.
18. Harkitse, harkitse ja kysy muilta mielipidettä ennen kuin päätät yhtään mitään. Kysele jokaisen tiimisi jäsenen ym. mielipidettä, jotta päätös on kaikille mieluinen. Päätöksiä ja ohjeita voi aina helposti muuttaa lennosta.
19. Jaa tietoa ensin oman lähipiirisi työntekijöille ja vasta myöhemmin muille.
20. Jos sinulla on huono päivä, anna sen näkyä. Älä tervehdi, älä kysele kuulumisia äläkä vastaa kyselyihin. Tee tiimillesi selväksi, ettei aina voi olla kivaa, vaan ankeat päivät kuuluvat myös työelämään. 

Taitava esihenkilö on avain tiiminsä työssä viihtymiseen, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen ja tuloksen tekemiseen. Viestintäosaaminen on yksi tärkeimmistä esihenkilö- ja johtamistaidoista. Hyvillä viestintä- ja vuorovaikutustaidoilla esihenkilö saa tiiminsä loistamaan!

Ilmoittaudu:

Esihenkilöviestinnän tehopäivä 4.2.2025

Eila Mäntyjärvi

Viestintä- ja esiintymiskouluttaja, viestinnän asiantuntija, strategi, toimittaja ja bloggaaja