Kiviniemi: Aluehallintouudistus lisää kehitysmahdollisuuksia06.02.2009 Vuoden 2010 alussa toteutuva historiallisen mittava aluehallintouudistus vastaa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen mukaan toimintaympäristön muutoksiin. - Kokoamalla hajanainen aluehallinto kahteen uuteen viranomaiseen ja lisäämällä maakunnan liittojen roolia alueiden kehittämisessä saavutetaan monta tärkeää tavoitetta asiakkaiden palvelutason, alueiden kehittämisedellytysten ja tuottavuuden lisäämisen näkökulmasta, Kiviniemi sanoi aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) alueseminaarissa Hämeenlinnassa 2. helmikuuta. Uusiin viranomaisiin kootaan nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät. Uudistus koskee noin 6 000 henkilöä. Toimijat saman katon alleKiviniemen mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista luodaan vahvat, ketterät ja monialaiset valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisviranomaiset alueille. - Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan, liikenneasioiden sekä ympäristö- ja luonnonvarakysymysten ratkominen saman katon alla tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin asiakkaille, henkilöstölle kuin alueillekin. Metsäkeskusten ja metsäluonnonvarojen hoidon kytkeytyminen jatkossa aiempaa vahvemmin muuhun aluehallintoon ja aluekehittämiseen on tärkeää, Kiviniemi sanoi. - Aluehallintovirastoista puolestaan muodostuu monialaisia lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä hoitavia viranomaisia, joiden yhteisenä nimittäjänä on kansalaisten yhdenvertaisuudesta huolehtiminen eri alueilla. Maakuntien liitoille vetovastuutaAluehallinnon uudistuksessa maakunnan liittojen roolia aluekehittämistyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena vahvistetaan. - Kuntaperusteisen ja valtiollisen aluehallinnon suhteessa ei silti tapahdu vallankumousta. Kysymys on jo 1990-luvun alussa omaksutun ja EU-jäsenyyden myötä vahvistuneen linjan jatkamisesta. - Maakuntaohjelmien painoarvoa lisätään, maakunnan liitot saavat vetovastuun alueiden kehittämisen kannalta keskeisissä tehtävissä kuten koulutustarpeiden ennakoinnissa, alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa sekä laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laadinnassa. Myös eräitä tehtäviä, kuten rakennerahastotehtäviä, siirretään valtion aluehallinnolta maakunnan liittojen kontolle, Kiviniemi totesi. Nopea reagointi muutoksiin on tarpeenKiviniemi muistutti toimintaympäristön muuttuneen jo siitäkin, kun aluehallinnon uudistus käynnistettiin hallituksen aloitettua. - Ilmasto- ja energiakysymykset ovat nousseet vahvasti esille. Tähän vastaaminen edellyttää osaltaan ympäristönsuojelun, elinkeinopolitiikan, liikenteen ja maankäytön tarkastelua aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Talouskriisi puolestaan lisää entisestään tarvetta elinkeino- ja työllisyyspolitiikan sekä liikenne- ja ympäristöasioiden tehokkaaseen yhteensovittamiseen turvattaessa alueiden elinvoimaisuus. Äkilliset rakennemuutokset edellyttävät nopeaa ja joustavaa reagointia. - Yhdenvertaisuudesta huolehtimisen ja ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu, olipa sitten kysymys peruspalveluista, ympäristöstä, työsuojelusta tai perinteisemmästä sisäisestä turvallisuudesta. - Toisaalta tarvitsemme menestyäksemme uutta innovatiivisuutta ja sitä syntyy erilaisia asiantuntemuksia yhdistämällä sekä perinteisiä raja-aitoja kaatamalla. Tämä on myös tuoreen kansallisen innovaatiostrategian linjaus, johon aluehallinnon uudistuksella osaltaan voidaan vastata, ministeri sanoi. |