Jääkiekkolegendan valmennuksessa

Legendaarinen lätkävalmentaja Rauno Korpi näkee paljon yhtäläisyyksiä jääkiekon ja yritysmaailman välillä. Ammattilaispelaajia on molemmissa - ja niin on peli-iloakin. Mutta miten tehdä maaleja finanssikriisin keskellä?

- Onko tää kahvila nimetty Wayne Gretzkyn mukaan? kysyy Rauno Korpi myyjältä Wayne’s coffee -kahvilan tiskillä Finlaysonin vanhassa tehdasympäristössä Tampereella. Minua hymyilyttää: tuota ei kysyisi kuin jääkiekkoilija aivan luihin ja ytimiin asti. Niin, ja vielä sellainen, joka on joskus tavannut Wayne Gretzkyn.

Olen saanut haastateltavakseni eläväksi legendaksi kutsutun ”Rane” Korven, Tampereen ja Tapparan miehen, jolla on 30 vuoden kokemus jääkiekkoilun ammattivalmentajana. Tänä päivänä Korpi vaikuttaa valmentajana yritysmaailmassa. Loikka jääkiekosta yrittämiseen saattaa kuulostaa pitkältä, mutta sitä se ei ole. Itse asiassa niiden luonnonlait ovat yllättävänkin samanlaiset.

- Joukkuepeli, kuten yrityksen toimintakin, on paineessa tehtävää hommaa. Siksi ymmärrys niistä on yhtäläistä. Molemmissa ratkaisee ihmisten keskinäisen riippuvuuden ymmärtäminen ja erilaisuuden optimaalinen hyödyntäminen, Korpi sanoo.

Ammattilaisia ja arkipäivän maaleja

Molemmilla kilpakentillä, bisneksessä ja jääkiekossa, on Korven mukaan loppujen lopuksi kyse yhteishengestä, yksilötason työtyytyväisyydestä ja peli-ilosta.

- Kilpailijoillasi on usein samat teknis-taktiset osaamistekijät, joten henki ratkaisee, kumpi pärjää ja voittaa ottelun. Puhtaasti manageroimalla ei saavuteta parasta toimintaa. Siihen liittyy myös ihmisten kokemus yhteisöllisyydestä ja yhteistyöstä. Yksilön oman työn kehittäminen on myös parasta tykytoimintaa.

Joukkueurheilussa pyritään maalien tekoon - ja työelämässä tehdään arjen päivittäisiä maaleja.

- Maalit ovat erilaisia aikaansaannoksia. Aikaansaaminen on ihmiselle valtavan tärkeää myös ammatillisen itsetunnon kannalta, Korpi sanoo.

Ammattilainen tunnetaan Korven mukaan sekä työmaalla että kaukalossa aina siitä, että hänellä on sisäsyntyistä kunnianhimoa olla hyvä.

- Ammattilainen elää myös tunteella. Hänellä on osaamisen fiilinki, tekemisen hallinnan tunne. Ammattilainen kaipaa arvostuksen rinnalla myös korjaavaa palautetta kehittyäkseen vielä paremmaksi. Minä tunnistan työn ammattilaisen vastuunottohalukkuudesta. Ilman sitä ei ole aitoa tiimityötä.

Taistelua paineiden alla

Yritysvalmentajan kanssa kun puhuu, finanssikriisi nousee aiheeksi kuin väkisin. Korvelle teema on tuttu.

- Yrittäjiä huolestuttaa epävarmuus, ja tietysti tilauskannat ja kauppojen saanti. Yksinkertaistettuna se, että onko tässä liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmasta mitään järkeä, hän summaa.

- Jos markkinoitten kysyntä jossain määrin hiipuu, kyse on kovemman markkinaosuustaistelun tulosta. Jos taistelua käydään hinnoilla, se on huolestuttavaa kannattavuusnäkökulmasta.
Korven mukaan paineita tulee yrittäjän niskaan monelta taholta: kustannukset nousevat ja samanaikaisesti tuntuu olevan paineita palkkojen nousuille.

- Tässä tasavallassa on aika kova piiloinflaatio, jonka puskee päälle kustannusten osalta. Poliitikot eivät sitä myönnä, mutta kyllä se näkyy, ainakin ruokakaupassa ja sähkön ja veden hinnassa. Kunnalliset palvelutkin alkavat olla aika hintavia, Korpi sanoo kiertelemättä.

Apua pk-yrittäjän arkeen

Mikä sitten avuksi? Pk-yrittäjän aseeksi finanssikriisikamppailussa Korpi esittelee eräänlaisen kolmiyhteyden.

- Mitä jos noustaisiinkin korkeammalle tasolle ja lähdettäisiin omassa liiketoiminnassa hakemaan parasta asiakastyytyväisyyttä. Viime kädessä asiakas on se palkanmaksajakin. Toiseksi kehitettäisiin ja innovoitaisiin: pidettäisiin huolta, että meillä on parhaat tuotteet. Yrittäjän pitää ”rakastaa” tuotteitaan, luottaa niihin, Korpi visioi.

Kolmas seikka on pyrkimys siihen, että yrityksellä on paras toiminta, sisäinen yhteispeli. Se sisältää sekä palvelujen ja tuotteiden tuottamistavat että ihmisten keskinäisen toiminnan.

- Näkemällä tarpeeksi kirkkaasti miksi, löytää kyllä keinot siihen, miten. Tätä kolmiyhteyttä pohtimalla voi löytyä se merkittävä lisäarvo, että yritys löytää taipaleensa aikana oman erottuvuustekijänsä markkinoilla, Korpi innostaa.

Pieni yritys voisi Korven mukaan rohkaistua myös siitä, että verrattuna isoihin se on ketterämpi - ja sillä on kasvot.

- Mitä isommaksi yritys kasvaa, sen etäämmällä ihmiset on toisistaan.

Lomautukset ovat hätäjarrutuksia

Kolmiyhteyden kehittämisen kiroukseksi Korpi nimeää kaiken toiminnan lyhytjänteisyyden.

- Irvikuva tästä on pörssiyhtiöiden hölmöys kvartaalikatsauksien suhteen. Yrityksen on toki tuotettava voittoa pysyäkseen elossa, mutta jos ykköskriteerinä on tuottaa lyhyellä tähtäimellä omistajille osinkoja, voidaan esimerkiksi työntekijätaho laiminlyödä aika perusteellisesti.

- Kiireiset pakkoliikkeiset lomautukset ja tehtaitten sulkemiset tuntuvat juuri tällaisilta hätäjarrutuksilta, joita ei ajatella työvoiman sitoutumisen näkökulmasta. Voihan tietysti olla, että nämä jarrutusliikkeet tehdään lyhytjänteisen numeroleikin takia, eivätkä omistajien arvostukset muutu kielteiseen suuntaan.

Valmentaja itse kertoo ihailevansa johtajia ja esimiehiä, jotka osaavat kohdata ihmisen tasavertaisesti, kannustaa, kysellä ja kuunnella.

- Ihailen ihmisiä, joilla on voimakkaiden, korkeiden tavoitteiden ja päämäärien rinnalla matkassa vastuullinen, aito omatunto. Ihailen ihmisiä, jotka hallitsevat tunteensa myös paineen alla.

Valmentajan omat esikuvat

Ja sitten palataan jälleen jääkiekkoon. Jääkiekkoesikuvansa toimintaa Korpi pääsi seuraamaan hyvinkin läheltä. Hän oli neuvostoliiton jääkiekon perustaja Anatoli Tarasov.

- Siinä miehessä yhdistyi rohkeus ja innovatiivisuus. Hän loi uudenlaisen tavan pelata jääkiekkoa menestyksellisesti – oli vaativa, mutta välitti ihmisistä. Esimerkillistä hänessä oli se, että hän antoi itsestään paljon ja jakoi tietoaan nuoremmille valmentajille, Korpi kuvaa.

- Liian usein yrityksissäkin syntyy yllättäviä aukkoja – jatkajaa ei löydy, koska vastuuta ei ole jaettu ja osaamista ei ole siirretty eteenpäin. Tätä Tarasov teki aivan hurjasti. Eläkepäivinäänkin hän kävi Tampereella pitämässä juniorivalmentajille seminaaria. Hän oli hyvin vaikuttava persoona.

Ja sitten palataan Wayne Gretzkyyn.

- Nyt kun ollaan Wayne Gretzky’s coffeessa…, Korpi virnistää.

- Hän oli hieno pelaaja. Minulla oli mahdollisuus seurata häntä Edmonton Oilersin harjoitusleirillä ja keväällä sain kutsun vielä playoff-peleihin. Gretzky oli jotain vielä enemmän kuin pelaava kapteeni: hän oli esimerkki muille kentällä ja terve linkki valmentajien vaatimusten ja pelaajien välillä. Hän oli myös kertakaikkinen herrasmies, Korpi sanoo.

- Kysykää vaikka Jari Kurrilta, hän heittää ja antaa sitten tunnustuksen:

- Hän on Suomen paras kiekkoilija kautta aikojen.

Teksti ja kuvat: Minna Lehrbäck

Lisätietoa Rauno Korven koulutuksista: www.vaikutus.fi