Finnveran rahoitus Keski-Suomeen kasvoi voimakkaasti - merkkejä taantumasta ei vielä näkynyt

Finnveran Jyväskylän aluekonttori myönsi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Keski-Suomeen rahoitusta 29.2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli 3,9 miljoonaa euroa eli 15 %. Uusia yrityksiä perustettiin enemmän kuin viime vuonna ja uusia työpaikkoja syntyi ennätysmäärä. Viennin rahoitus kasvoi, samoin kotimainen investointi- ja käyttöpääomarahoitus.

- Kehitys on ollut erittäin myönteistä siitä huolimatta, että taantuman vaarasta kertovia viestejä on ollut liikkeellä runsaasti, iloitsee aluejohtaja Pentti Kokkinen.

- On ilmeistä, että sekä toimivat yritykset että uusien perustajat uskovat tulevaisuuden toimintamahdollisuuksiin ja tarkastelevat tilannetta pitkällä tähtäyksellä. Yritysten toiminta on useiden vuosien ajan ollut kannattavaa ja taseet kunnossa, joten pieni taantuma kestetään.

- Rahoituskysynnän kehitystä loppuvuoden aikana on vaikea ennustaa, Kokkinen arvioi.

- Yleinen varovaisuus saattaa heikentää investointihalukkuutta, mutta käyttöpääoman tarve vastaavasti kasvanee.  Mikäli muiden rahoittajien varovaisuus lisääntyy näkymien ja vakuusarvojen heikentyessä, rahoituskysyntä Finnverasta kasvaa. Nähtäväksi jää, mikä on eri tekijöiden nettovaikutus Finnveran rahoitukseen.

- Tässä vaiheessa selvää kysynnän vähenemistä ja kilpailun kiristymistä on nähtävissä ainakin rakentamiseen liittyvässä yritystoiminnassa.

Lainojen myöntäminen kasvoi neljänneksen

Lainamuotoista rahoitusta myönnettiin 12,9 miljoonaa euroa (10,0), joten kasvua oli peräti 28 %. Eniten kasvoi tavallinen investointi- ja käyttöpääomalaina, jota myönnettiin 8,5 miljoonaa euroa (4,5).

- Investointirahoitus painottui kone- ja laiteinvestointeihin sekä kasvun vaatimaan käyttöpääomaan, kertoo aluejohtaja Kokkinen.

Myös pienrahoitus kasvoi voimakkaasti: pienlainaa myönnettiin 1,4 miljoonaa euroa (1,0) ja naisyrittäjälainaa 0.9 miljoonaa euroa (0,8).

- Pienrahoitus on tarkoitettu alle 6 henkilön yrityksille sekä yrityksen käynnistämiseen että kehittämiseen ja laajentamiseen. Pienrahoituksen kysyntä on vaihdellut vuosittain, ja tämä vuosi näyttäisi muodostuvan yhdeksi parhaista, ellei vauhti olennaisesti hiljene loppuvuoden aikana, analysoi Kokkinen.

Kehittämislainan volyymi päätyi 0,7 miljoonaan euroon (0,2). Luonnolliselle henkilölle myönnettävä, yrityskauppoihin tai osakepääoman maksuun tarkoitettu yrittäjälaina pysyi viimevuotisella tasolla kohoten 1,2 miljoonaan euroon (1,3).

- Yrittäjäpolvi vaihtuu kiihtyvää tahtia, ja yrittäjälainalla pystymme joustavasti tukemaan omistuksen hallittua siirtymistä, Kokkinen toteaa.

Vaikka lainarahoitus kasvoi voimakkaasti, silti sen osuus kokonaisrahoituksesta jäi alle puoleen eli 44 %:iin.

Painopiste edelleen takauksissa

Erilaisia takauksia investointeihin ja toimituksen eri vaiheisiin sekä kotimaahan että vientiin myönnettiin yhteensä 16,3 miljoonaa euroa (15,0).  Kasvu kohdistui erityisesti vientitakauksiin, joita myönnettiin 7,3 miljoonaa euroa (5,7).

- Vientitakauksia tarvitaan erityisesti isojen laitetoimitusten  valmistusaikaiseen rahoitukseen”, kertoo Kokkinen.

Muilta osin takausten rakenne ja volyymi noudatteli edellisvuoden lukuja: investointi- ja käyttöpääomatakaukset 4,7 miljoonaa euroa (4.7), toimitustakaukset 2,4 miljoonaa euroa (2,3), luotollisen tilin takaukset 1,3 miljoonaa euroa (1,9) ja pientakaukset 0,6 miljoonaa euroa (0,4).

Takausten osuus kokonaisrahoituksesta oli 56 %. Tämä vastaa Finnveran strategisia tavoitteita, jotka korostavat kasvun ja kansainvälistymisen tukemista erityisesti takausten avulla.

Rahoituksella hyvä vaikuttavuus

Finnveran osarahoittamissa hankkeissa syntyi maakuntaan 334 uutta työpaikkaa (257). Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin Finnveran historiassa. Aloittavia yrityksiä Finnveran asiakkaiksi tuli 139 kpl (118). Pienlainojen ja naisyrittäjälainojen volyymi oli yhteensä 8 % myönnetystä rahoituksesta, mutta niiden kautta syntyi 41 % uusista työpaikoista.

EAKR-tuella lisäpotkua vaikuttavuuteen

Myönnetystä rahoituksesta 6,2 miljoonaan euroon eli 21 %:iin kohdistui Euroopan aluekehitysrahaston tukea, yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Kyseisissä hankkeissa syntyi 175 uutta työpaikkaa ja 97 uutta yritystä. Tuen vaikuttavuus lainarahoitukseen yhdistettynä korkotukena on ilmeisen hyvä.

Pääosa rahoituksesta teollisuuteen

Teollisuuteen kohdistui 79 % rahoituksesta eli 23,4 miljoonaa euroa. Matkailun osuus oli 2 %, liike-elämän palvelujen 10% sekä kauppa- ja kuluttajapalvelujen 9%.

Teollisuuden sisällä dominoi entiseen tapaan teknologiateollisuus. Metalliteollisuuden osuus oli 46 % ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus 25 %. Puuhun perustuva valmistus sai 10 %. Muille toimialoille jäi 19 %.

Palvelutoimialoille myönnetty 5,3 miljoonan euron rahoitus jakaantui tasaisesti useisiin alaryhmiin. Suurimmat osuudet olivat tietokonepalvelujen 16 %, vähittäiskaupan 14 %, kuluttajapalvelujen 14 % sekä tukkukaupan  13 %.

Valtaosa rahoituksesta Jyväskylän seutukunnalle

Peräti 71 % myönnetystä rahoituksesta kohdistui Jyväskylän seutukunnalla sijaitseville yrityksille.  Saarijärven-Viitasaaren seutukunta sai 18 % ja Jämsän seutukunta 4 %. Muiden seutukuntien osuudet olivat tätäkin pienempiä. Jyväskylän seutukunnan osuus on vuosittain vaihdellut 60 - 70 %:in haarukassa, mikä vastaa asukkaiden ja yritysten jakautumaa maakunnassa. Muiden seutukuntien järjestys on vaihdellut sen mukaisesti, onko merkittävämpiä hankkeita osunut kyseiselle ajanjaksolle.

– Finnvera kohdistaisi mielellään suuremman osan rahoituksestaan Jyväskylän seudun ulkopuolelle, mikäli siihen hankkeiden sijoittumisen puolesta olisi mahdollisuus, toteaa aluejohtaja Pentti Kokkinen.