Uusi hankintalaki mutkistanut kuntien ostotoimintaa: pienyritysten mahdollisuudet heikentyneet21.10.2008 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää laadukkaita hankintoja. Suomen Yrittäjien ja Suomalaisen Työn Liiton selvityksessä vastaajat arvioivat viranomaisten painottavan julkisten hankintojen kilpailutuksessa kuitenkin selkeästi eniten hintaa. Vähiten painoarvoa annetaan ympäristönäkökohdille, tuotteen alkuperämaalle, eettisyydelle ja innovatiivisuudelle.Enemmistö julkisen sektorin kanssa kauppaa tekevistä yrityksistä on sitä mieltä, että pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin ovat jopa vaikeutuneet uuden hankintalain myötä. Vain reilut 10 prosenttia arvioi hankintamenettelyiden yksinkertaistuneen. Lisäksi tarjouspyyntöjä pidetään liian monimutkaisina ja epäselvinä sekä kilpailutuksia liian byrokraattisina. Lähes 40 prosenttia sanoo kuntien tilaavan entisiltä toimittajiltaan ne pienhankinnat, jotka jäävät alle laissa määriteltyjen kansallisten kynnysarvojen. Kunnilta toivottaisiin enemmän kilpailutusta pienhankintojenkin osalta joko pyytämällä tarjouksia valikoidulta joukolta tai täysin avoimella kilpailutusmenettelyllä. Hankinnoissa on kyse työpaikoistaKuntien, kuntayhtymien, valtion ja muiden hankintayksiköiden hankinnoissa liikkuu vuosittain noin 25 miljardia euroa. Se on lähes 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hankintojen työllisyysvaikutuksien arvioidaan olevan 200 000 henkilötyövuotta. Kuntien osuus julkisista hankinnoista on noin kolme neljäsosaa. Vastaajista 40 prosenttia arvioi, että päättäjät eivät muista kotimaisten tuotteiden työllisyysvaikutuksia hankintoja tehdessään. - Talouden pyörien hidastuessa on hyvä muistaa, että jokainen suomalainen voi vaikuttaa talouteen käyttämällä suomalaisia tuotteita ja palveluita. Hankinnoissa on kyse isoista rahoista ja jopa sadoista tuhansista työpaikoista. Hankintapolitiikkaa on voitava suunnata nykyistä pitkäjänteisemmäksi. Äänestäjiä ja kuntapäättäjiä varojen käytön kokonaistaloudellisuus pitkällä tähtäimellä kiinnostaa varmasti, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Lars Collin sanoo. Vuoropuhelua on lisättäväSelvitys osoittaa, että yritykset eivät tunne kovin hyvin julkisista hankinnoista kertovaa HILMA-ilmoituskanavaa. Vastaajista lähes 60 prosenttia ei tunne HILMA-tietokantaa lainkaan. Vain kahdeksan prosenttia yrityksistä seuraa HILMAa säännöllisesti. - Yritykset ja hankintaviranomaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista hankintapäätöksiin. Tämän vuoksi tarvitaan lisää perustietoa, tiedotusta ja vuoropuhelua. Yrityksiä on rohkaistava osallistumaan julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Sekä yrityksiä että hankintaviranomaisia on rohkaistava avoimeen vuoropuheluun, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus arvioi. Kysely julkisista hankinnoista lähetettiin yli 9 000 Suomen Yrittäjien ja Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykselle elokuussa. Otosta ei rajattu toimialan, koon tai alueen mukaan. Kyselyyn vastasi 1 045 yrityksen edustajaa. Suomalaisen Työn Liiton jäsenyrityksiä vastaajista oli 149 ja Suomen Yrittäjien 958. Vastaajista kolmasosalla on sopimuksia julkisen sektorin kanssa tällä hetkellä. Vastaajista puolella ei ole lainkaan kokemusta julkisista hankinnoista. Vastaajista yli 40 prosenttia aikoo osallistua lähitulevaisuudessa julkisten hankintojen kilpailutukseen. Lähde: www.avainlippu.fi |