Muutoksen Suomi -työryhmä uskoo maamme pärjäävän taantumassa03.12.2008 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran koolle kutsuma Muutoksen Suomi -työryhmä arvioi Suomen muutosvalmiuksia suhteessa edessä oleviin haasteisiin, kuten tuotannon siirtymiseen muualle, ikääntyvään väestöön ja meneillään olevaan talouden heilahteluun. Työryhmän mielestä Suomi seisoo vedenjakajalla, on valittava muutoksen suunta. Mikäli kansalaisten halutaan suhtautuvan muutokseen positiivisesti, on valinnat tehtävä ihmiskeskeisesti ja yhteisten arvojen pohjalta. - Muutos on kuin tuuli meren selällä. Jos olemme huonosti varustautuneita, se kaataa laivamme tai ajaa sen karille. Jos hallitsemme tilanteen, tuuli täyttää purjeemme ja antaa meille vauhtia eteenpäin. Siksi muutos on samanaikaisesti uhka ja mahdollisuus, joka herättää pelkoa ja vastarintaa mutta myös intoa ja toiveita, sanoo ryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Instituutiot etääntyneet arjestaUsein muutosvaateet kohdistetaan kansalaisiin. Työryhmän mielestä suurimmat muutostarpeet koskevat kuitenkin instituutioita, kuten koulujärjestelmää, sosiaali- ja terveydenhoitoa, maahanmuuttohallintoa ja niin edelleen. Instituutiot ovat jääneet ajastaan jälkeen ja etääntyneet ihmisten arjesta ja todellisista tarpeista. Ihmisten on sopeuduttava passiivisesti instituutioiden logiikkaan. Ihmiset ovat kuitenkin yhteiskunnan keskus. Työryhmän mukaan instituutioiden todellinen tehtävä on voimaannuttaa kansalaisia. Niiden tulee vahvistaa ihmisten elämänhallintaa ja antaa heille mahdollisuuksia kehittyä ja käyttää omia voimavarojaan itsensä, perheensä ja yhteiskunnan hyväksi. Kilpailukyvyn kannalta ihmisten voimaantuminen on aivan ratkaisevaa. Avaimena arvostusRaportin mukaan yhteiskunnan kehittämistä ohjaa nyt ajattelutapa, jota raportissa kutsutaan kilpailumalliksi. Sen mukaan kaikki voimat on keskitettävä tuottavuuden nostamiseen. Tarvitaan suurempia kokonaisuuksia ja huippuosaamista. Kilpailumallin ylikorostus johtaa kova ydin–periferia-erotteluun, jossa vain "parhaat" kelpuutetaan kovaan ytimeen ja muut ihmiset, yritykset ja alueet ovat "ylijäämää", joka mielletään vain kulueräksi. - Kaikkia tarvitaan ja meidän on hyväksyttävä niin vahvuus kuin heikkouskin. Yhteiskunnan ja talouden kehitykselle kaikenlainen tekeminen on tuottavaa ja arvokasta. Tämä ajattelutapa perustuu ihmisarvon tunnustamiseen, resurssien oikeudenmukaiseen jakamiseen sekä kaikkien ihmisten luovuuden ja osaamisen arvostamiseen ja käyttämiseen. Yhteiskunnassa, jossa arvostetaan ja voimaannutetaan kaikkia, on vahva sosiaalinen pääoma. Työryhmän viestin voi sanoa niinkin, että inhimillistä ja teollista pääomaa ei kyetä käyttämään yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen ilman vahvaa sosiaalista pääomaa, sanoo työryhmän jäsen, kirjailija Tuula-Liina Varis. Suuri mahdollisuus SuomelleTyöryhmä ei torju sinänsä kilpailukyvyn parantamista ja tuottavuuden nostamista. Kritiikki kohdistuu keinoihin, joilla näitä tavoitteita haetaan. Yhteiskunnan ylimpänä arvona on ihmisen hyvinvointi. Hyvinvointia ei voida edistää keinoilla, jotka aiheuttavat pahoinvointia. Toinen työryhmän esiin nostama teesi on, että muuttamalla instituutiot ihmisiä voimaannuttaviksi, saamme yhteiskunnan käyttöön uskomattomat voimavarat, joiden varaan on hyvä rakentaa myös kilpailukykyä. Mikään muu maa ei ole kyennyt uudistamaan instituutioitaan tästä lähtökohdasta, Se on suuri mahdollisuus koko Suomelle. Muutoksen Suomi -työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Työryhmän muut jäsenet olivat filosofian maisteri Pekka Ahmavaara, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, filosofian tohtori Janne Gallen-Kallela-Sirén, professori Reino Hjerppe, erikoistutkija Tuomas Kuhmonen, professori Juha Sihvola, valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara, pääsihteeri Terhi Suominen sekä kirjailija Tuula-Liina Varis. Työryhmän sihteerinä ja loppuraportin toimittajana toimi johtaja Antti Hautamäki Sitrasta.
|