Henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittäminen tuo mittavat hyödyt kunnille18.06.2014 Henkilöstölähtöistä tuottavuuden kehittämismallia on kehitetty ja kokeiltu viidessä kunnassa kahden vuoden ajan. Tulokset yllättivät: tuottavuushyödyt olivat 2,7 miljoonaa euroa eli liki 1 000 euroa vuodessa työntekijää kohti. Tuottavuushyötyjen lisäksi saatiin lyhyessä ajassa aikaan myös uudenlaista toimintatapaa edistävä kulttuurinmuutos, joka luo aiempaa parempaa laatua kuntatyön arkeen. Työelämän laadulla tuottavuutta -hankkeen (LATU) tavoitteena oli parantaa henkilöstön työelämän laatua ja yhteisön johtamista sekä lisätä työn tuottavuutta juurruttamalla työelämäinnovaatioihin perustuva kehittäminen osaksi kuntien arkea. LATU-hankkeeseen osallistui viisi kuntaorganisaatiota: Hollola, Lieksa, Masku, Punkalaidun ja Siikajoki. Mukana oli yhteensä 3180 työntekijää, jotka edustivat kaikkia kuntien toimialoja. Hankkeeseen osallistuneet kunnat kehittivät ja kokeilivat käytännössä henkilöstölähtöistä tuottavuuden kehittämistä kahden vuoden ajan. Tulokset olivat niin hyviä, että syntyneitä toimintamallien käyttöä päätettiin jatkaa kaikissa hankkeeseen osallistuneissa kunnissa osana jokapäiväistä toimintaa. Kun kehittämisen kytkös strategiaan ja päätöksentekojärjestelmään on vahva, ovat tulokset henkilöstön ja talouden kannalta hyviä ja pysyviä. Hankkeen arviointi osoittaa, että suuri merkitys onnistumisen kannalta oli myös kokonaisvaltaisuus – toimintaa kehitettiin koko kunnan tasolla, ei esimerkiksi yksittäisellä toimialalla. Esimerkiksi Siikajoella taloudellisesti merkittäviä tuloksia saavutettiin muuttamalla vanhusten hoidon porrastusta siten, että asiakkaiden hoitopaikka ei tarpeettomasti muutu. Elämänlaatuun kiinnitettiin samalla erityishuomio ja aloitettiin ystäväpalvelutoiminta vapaaehtoistoimijoiden voimin. – Hollolassa tuotettiin lukuisia kehittämisideoita eri toimialoilla. Toimenpiteiden avulla helpotettiin merkittävästi kunnan talouspaineita ja vältettiin mm. lomautukset, kertoo kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Hollolasta. LATU-hankkeen opit ja toimintamallit sopivat hyvin kaikkien kuntien hyödynnettäväksi. Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu nopeutuisi 0,5 prosenttiyksikköä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4 prosenttia. – Suomessa ei pitäisi olla varaa olla hyödyntämättä henkilöstön ajatuksia ja ideoita toiminnan kehittämisestä, joilla voidaan saavuttaa tuottavuuden paranemista, sanoo kehitys- ja henkilöstöjohtaja Helena Mustikainen Sitrasta. – Moniammatillinen yhteistyö on alue, jossa yhteistyön kehittämisellä voitaisiin monin paikoin saada isoja säästöjä, hän jatkaa. Hankkeessa syntynyt kehittämismalli ja sen arviointityökalut auttavat arvioimaan tuottavuushyötyjä, palvelukykyä ja asiakasvaikuttavuutta. Nämä työkalut ovat kaikkien kuntien käytettävissä jatkossa. Kuntatyönantajat ovat sitoutuneet hankkeessa tehtyjen työkalujen ja menetelmien kehittämiseen ja levittämiseen kuntiin. Yhteistyössä ovat mukana Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö, Kunta-alan Unioni ja Sitra. Teksti: STT
|