Työ- ja elinkeinoministeriöltä katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen05.09.2014 Mistä työmarkkinoiden rakennemuutoksessa on kyse? Miten digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työelämää? Mitä tapahtuu suomalaisten asenteille työtä kohtaan? Miten työpoliittisten palvelujen pitäisi uudistua? Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaisema "Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen" etsii vastauksia näihin kysymyksiin. Katsaus sisältää kahdeksan aihepiiriä eri näkökulmista valottavaa asiantuntija-artikkelia sekä laajan asiantuntijakuulemisen johtopäätökset tarvittavista toimista. Muutokset työmarkkinoilla ja työelämässä jatkuvat vähintään yhtä voimakkaina kuin nyt. Digitaalinen ja teknologinen kehitys muuttaa kaikkia ammatteja. Työ ei kuitenkaan tule Suomesta loppumaan vaan kehitys synnyttää uudenlaista työtä ja ammatteja. Kehityksen varjopuolena saattaa olla se, että osa ihmistä putoaa kehityksen kelkasta. On huolehdittava riittävästä koulutuksesta ja osaamisesta. Työn hajauttaminen tehtäväksi Suomen ulkopuolella on koskenut eniten teollisuutta, mutta kohdistuu yhä enemmän myös palvelusektoriin. Hajautuminen muuttaa muotoaan siten, että muutokset tulevat ennakoimattomammin ja muutos on hienojakoisempaa; yksittäisiä työtehtäviä voidaan tehdä missä päin maailmaa tahansa. Muutokset näkyvät työpaikoilla työn organisoinnin muutoksina. Työyhteiskunnan perinteinen toimintamalli on muutoksessa. Hyväkään koulutus ei välttämättä takaa elinikäistä työpaikkaa. Päätoiminen palkkatyö on edelleen vallitseva työsuhteen muoto, mutta yksinyrittäminen, freelancer-työt sekä Internetin kautta tehtävät työt yleistyvät. Työelämään siirtymässä oleva sukupolvi on työhön suhtautumisessaan toisaalta hyvin perinteinen. Työltä odotetaan turvallisuutta ja vakautta. Toisaalta muutoksiin suhtaudutaan rohkeasti ja työn tai yrittämisen kautta halutaan toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita. Eettiset arvot ja työn merkityksellisyys ovat nousussa. Suomalaiset ovat asenteiltaan teknologiamyönteisiä eivätkä pelkää muutosta. Työministeri Lauri Ihalainen sanoo katsauksen osoittavan, että suomalainen yhteiskuntamalli perustuu jatkossakin työhön ja työntekoon. – Rakennemuutos on sinänsä välttämätöntä, jotta Suomeen saadaan uutta entistä parempaa työtä. Yhteiskunnan on kuitenkin tuettava kansalaisia muutostilanteessa uuden työpaikan saamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiksi. Suomella on hyvät valmiudet selviytyä muutoksesta, mikäli pidetään huolta siitä, että meillä on tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa, korkeatasoinen koulutus- ja innovaatiojärjestelmä sekä suhteellisen kehittyneet työorganisaatioiden toimintamallit. – Katsauksen johtopäätöksiä hyödynnetään työpolitiikan sisältöjen kehittämisessä. Esimerkiksi TE-toimistojen palveluja muokataan vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, korostaa ministeri Ihalainen. Katsaus on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut. Teksti: TEM |