Blogin arkisto
Viisikymppinen juuttuu liian helposti työttömyyskassaan eläköitymiseensä saakka20.05.2013 Työttömyyskassojen tilastot puhuvat karua kieltä. Siinä missä nuorempi henkilö vain piipahtaa kassan tuettavana, jää viisikymppinen pahimmassa tapauksessa kassan asiakkaaksi työikänsä loppuun saakka. Työttömyysturvan kannalta tästä seuraavat taloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Yhä useampi valitsee epävarmassa taloustilanteessa turvakseen ammattiliiton ja työttömyyskassan. Tukea mahdollisessa työttömyystilanteessa toivotaan tarvittavan vain lyhyen aikaa, kunnes uraa jatketaan uuden yrityksen palveluksessa. Hälyttävä tosiasia kuitenkin on, että suuri noin viisikymppisistä eri alojen ammattilaisista ei enää työllisty, vaan jää työttömyyskassan varaan eläkeikäänsä saakka. – Vuonna 2012 esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassan kaikista korvauksista peräti 65 prosenttia maksettiin yli 50-vuotiaille työttömille. Kun 20–34 –vuotiaista jäsenistä korvausta maksettiin 155:lle, oli yli viisikymmenvuotiaiden vastaava luku 1239 henkilöä. Kaikista päivärahojen saajista 57 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Painopiste siirtyy väliaikaisen työttömyyden vaatiman sosiaaliturvan tuottamisesta yhteiskunnan ikärasismin kulujen hoitamiseen ja työttömyyskassojen kustannukset kasvavat. Tämä on todellinen ongelma, joka koskettaa kaikkia aloja, kertoo SMKJ:n puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen. Vaikka tilastojen valossa ikääntyneiden työllisyys on parantunut 1990-luvun lopulta lähtien, ei tieto vastaa kokemuksia kentällä. Työttömyyskassan varaan joutuvia iäkkäitä työntekijöitä voi olla vähemmän, mutta kassan rahoilta pois pääseminen on entistä vaikeampaa. – Tilastojen maalaama kuva on yllättävä verrattuna meidän näkemäämme todellisuuteen. Ikääntyneiden työllisyyden kasvu johtuu ensisijaisesti siitä, että he ovat ikäryhmänä olleet työelämässä pidempään ja siis esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen on hieman lykkääntynyt. Työttömäksi jääneen uudelleen työllistyminen on vaikeaa ja työllistyminen tapahtuu pääasiassa vain lyhytkestoisiin työsuhteisiin, Hyvärinen sanoo. Pitkä kokemus ei ole valtti vaan vikaPalkkaustilanteessa nuori ja vähemmän kokenut hakija ohittaa lähes aina viittäkymmentä lähestyvän huippuammattilaisen, jopa ennen haastatteluvaihetta. Yksi syy työnantajien nihkeään suhtautumiseen on ajatus siitä, että vanhempi työntekijä viihtyy yrityksessä ennen eläkkeelle siirtymistään vain verrattain lyhyen ajan ja vaivalloinen perehdytys valuu hukkaan. – Seniorityönhakijalle on vähintäänkin taattava pääsy työhaastatteluihin tasaveroisena hakijana, tästä emme voi tinkiä. Sekä ikääntyneen ihmisen työnhakuun että ajatukseen ikääntyneen työntekijän perehdyttämisen kannattamattomuudesta voidaan vaikuttaa tukitoimin, Hyvärinen muistuttaa. Hyvärinen näkee, että ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannusriskit voitaisiin jakaa uudella, laajemmalla tavalla ja näin ei riski enää estäisi viisikymppisen työllistymistä. Senioritakuu ja osa-aikatyö ratkaisu ongelmaan?Hyvärinen kiittelee Kataisen hallituksen työllistämistä tukevaa nuorisotakuu-hanketta, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. – Mielestäni myös ikähaitarin toiseen päähän tarvitaan senioritakuu, peräänkuuluttaa Hyvärinen. Hyvärisen mielestä koulutukseen ja työnhakuun liittyvät tukitoimet voisi kanavoida liittojen kautta, sillä ne tuntevat oman alansa ja työkentän haasteet ulkopuolista tahoa paremmin. – Taloudelliset kannusteet yrityksille ikääntyneiden palkkaamiseksi, eläkemaksujen alennukset ja osa-aikaratkaisujen mahdollistaminen ovat konkreettisia keinoja ongelmatilanteen ratkomiseen. Esimerkiksi Ruotsissa on yleistä, että vanhempi työntekijä tekee osa-aikatyötä, Hyvärinen muistuttaa. Teksti: SMKJ |