Ihalainen: Työttömyysluvut viestivät budjetin yhteyteen rakennettavan osapuolia kokoavan työllisyyssopimuksen tarpeesta26.06.2013 Työministeri Lauri Ihalainen on huolissaan tuoreista työttömyysluvuista, jotka kertovat talouden yleisestä epävarmuudesta, viennin hiipumisesta sekä siitä, ettei Suomeen vielä investoida riittävästi ja uskota tulevaisuuteen. – Näidenkin lukujen valossa näyttää entistä vahvemmin siltä, että hallituksen on loppukesän budjettiriihessä luotava uskottava työllisyys- ja elvytyspaketti, jotta työllisyys voidaan kääntää kasvu-uralle. Budjettiriihessä on löydettävä nopeasti työllisyyttä edistäviä toimia. Lisäksi prosentin aktivointiasteen ja nuorisotakuun turvaamiseksi on työllisyysmäärärahoja lisättävä syksyn budjettiriihessä. Suomen talous kohtaa tällä hetkellä suuria haasteita. Ensimmäinen tulee maailmalta ja koskettaa Suomen vientiä. Lisäksi suomalaisen vientiteollisuuden kivijalat ovat isossa murroksessa. Työttömyys on kasvanut erityisesti metsä-, rakennus- ja teknologiateollisuudessa. – Huoli teollisten työpaikkojen tulevaisuudesta on siten aiheellinen. Hallitus on tehnyt työllisyyden parantamiseksi oman osansa veropaketin ja rikkidirektiivikompensaation muodossa. Lisäksi hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Odotan nyt suomalaisten yritysten tekevän osansa investointien muodossa, jotta työttömyys saadaan laskuun. Kasvun ja työllisyyden edellytysten parantamiseksi myös tulevan syksyn työmarkkinaratkaisulla on iso merkitys, jotta talouteen kyettäisiin luomaan parempaa näköalaa sekä vakautta. – Kokoavaa ja maltillista työmarkkinaratkaisua ei pidä sulkea pois, vaan vakavasti pohtia mahdollisuutta palata kevään neuvotteluasetelmiin. Hallituksen puolelta on korostettu valmiutta tukea kokoavaa työmarkkinaratkaisua, jos sellainen syntyy. Edellä kuvatut toimet voidaan kiteyttää valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen hahmotteleman valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen toimia kokoavan työllisyyssopimuksen aikaansaamiseksi. Myönteisenä työministeri Ihalainen näkee nuorisotyöttömyyden parantumisen alkuvuoden aikana, mikä viestii nuorisotakuun tuovan valoa synkkään talous- ja työllisyystilanteeseen. Tammikuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 39 000, kun niitä nyt on 32 900. Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu käynnistyy varsinaisesti syksyn yhteishaussa, ja nuorten aikuisten osaamisohjelma alkaa syksyllä. – Ilahduttavaa on, että 93 prosentille alle 25-vuotiaista työttömistä on tehty työllistymissuunnitelma ennen kolmen kuukauden työttömyyden ylittymistä tammi-huhtikuun aikana, sekä 71 prosentille on löytynyt kolmen kuuden aikana opiskelu-, harjoittelu- tai muu paikka. Lisäksi on hyvä muistaa, että nuorten keskimääräiset työttömyysjaksot ovat noin 11 viikkoa, kun keskimääräiset työttömyysjaksot ovat noin 40 viikkoa. Työministeri kuitenkin painottaa, että kesän aikana myös nuorten työttömyys kohoaa, kun opiskelijoita ilmoittautuu työnhakijoiksi. Hallitus tukee voimakkaasti työnantajia nuorten työllistämiseksi muun muassa Sanssi-kortilla sekä korottamalla merkittävästi työnantajille suunnattuja oppisopimuskorvauksia. – Vetoan työnantajiin, että opiskelijoita palkattaisiin kesätöihin sekä työttömiä nuoria ja vastavalmistuneita ensimmäiseen työpaikkaansa. Teksti: TEM |