Tutkimus: Työntekijät haluavat lisää työterveyshuoltoa

Työterveyshuollon tehtävänä on pitää työntekijät kaikin puolin hyvinvoivina, jotta työnteko on tuottavaa ja työurat mahdollisimman pitkiä. Terveystalon teettämän tutkimuksen mukaan työntekijät toivovat nykyistä useammin tehtäviä terveystarkastuksia sekä työterveyshuollon laajentamista jopa perheeseen. Tulevaisuuden työterveyshuollossa korostuu ennaltaehkäisy.

Työterveyshuollon tehtävänä on työntekijöiden perusterveydenhoito. Tuoreen tutkimuksen mukaan työntekijät toivoisivat kuitenkin työterveyshuollolta enemmän palveluita, jotta he jaksaisivat työskennellä pidempään.

– Oli hieman yllättävää, että noin 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä toivoi monipuolisempia palveluita, sillä jo nyt monet yritykset tarjoavat erittäin hyvät työterveyspalvelut työntekijöilleen. Mutta tietenkään kaikille ei voida tarjota kaikkea, ylilääkäri Tanja Vuorela Terveystalosta sanoo.

Terveystarkastuksia tehdään nykyään kolmen tai viiden vuoden välein. Tutkimuksessa ilmeni, että työntekijät toivovat terveystarkastuksia vuosittain. Työntekijät olivat kiinnostuneita muutenkin laajentamaan työterveyshuoltoa.

– Monet toivoivat, että perheenjäsenet pääsisivät työterveyshuollon piiriin, tai että esimerkiksi rokotuksia voitaisiin hoitaa sitä kautta. Usein toivottiin myös lisää terapeuttisia palveluita, kuten fysioterapiaa tai ravitsemusterapeutin palveluita. Näistä palveluista oltiin valmiita maksamaan.

Henkiseen jaksamiseen liittyvät palvelut arvostuksen häntäpäässä

Työssäjaksamisesta puhutaan paljon muun muassa siksi, että mielenterveysongelmat ovat usein syynä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Nyt teetetyssä tutkimuksessa työntekijät eivät kuitenkaan arvioineet esimerkiksi elämänhallintaan liittyviä palveluita kovin tärkeiksi.

– Mielenterveysongelmat koetaan edelleen häpeällisiksi eikä niistä haluta kertoa. Tämä on varmasti syynä tutkimustulokseen, vaikka useimmat työterveyshuollon tarjoamat henkisen valmennuksen palvelut eivät liity mielenterveyden sairauksien kanssa.

Vuorela korostaa, että työterveyshuollon henkinen valmennus liittyy siihen, että nykyisin työelämässä tarvitaan hyvää keskittymiskykyä ja vireystilaa sekä hyvää muistia.

Työterveyshuolto on yritysten rekrytointivaltti

Työnantajilla on saattanut takavuosina olla hyvinkin erilainen asenne työterveyshuoltoa kohtaan kuin tänä päivänä. Työterveyshuolto on nähty pelkkänä kuluna, mutta nykyään ajatellaan toisin.

– Työnantajat ovat kyllä huomanneet työterveyshuollon merkityksen yrityksen kannalta. On tehty jopa laskelmia, että jokainen työterveyshuoltoon sijoitettu euro itse asiassa tuottaa työnantajalle kolme euroa, Vuorela kertoo.

Työttömyysluvuista huolimatta monia yrityksiä vaivaa työvoimapula, ja hyvistä työntekijöistä kilpaillaan. Työterveyshuolto voi olla yrityksen valttikortti rekrytoinnissa.

– Monet työnhakijat arvioivat työterveyspalveluiden kattavuuden siinä vaiheessa, kun miettivät minkä työnantajan palvelukseen menevät. Tämän on moni yritys jo huomioinut ja jatkossa huomioi varmasti useampikin.

Ennaltaehkäisy on päivän sana työterveyshuollossa. Työntekijöille on luvassa varhemmin ja useammin tehtäviä terveystarkastuksia ja myös heidän henkisen vireystilansa parantamiseen panostetaan.

– Ennaltaehkäisyllä pyritään siihen, että sairaudet ja niiden riskit havaitaan entistä aikaisemmin. Tällä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja työurien pituuteen.