Talouskriisi peittää energiakriisin

Keskiviikko 11.2.2009 klo 9:00 - Aki

Suomalaisia pitäisi kiinnostaa Euroopan lähialueiden öljyntuotannon lasku, varsinkin kun olemme Norjan jälkeen Euroopan kovimpia öljyn kuluttajia. Pohjanmeren öljyntuotanto on vuosituhannen vaihteen jälkeen laskenut kolmanneksen ja samalla UK:sta on tullut öljyn netto-ostaja (yksi lisäniitti UK:n arkkuun). Venäjästä ei ole pelastajaksi, viralliset instituutit ovat sielläkin myöntäneet öljyntuotannon laskut.

Tilanne ei tietenkään näytä niin pahalta, kun öljyn kysyntä (hinta) laskee vielä nopeammin. Samalla moni öljyntuottaja joutuu toteamaan budjettiensa mahdottomuuden. Kun heidän ainoa myyntituotteensa on öljy, niin sitä on tuotettava OPEC:in puheista huolimatta - ja näennäinen ylitarjonta vain pahenee. Itse odottelenkin OPEC:in hajoamista lähitulevaisuudessa.

Näennäinen öljyn runsaus peittää siis maailmanlaajuisen tuotannon laskun. Valitettavasti tuotanto on kahden tulen välissä: aikaisempien löydösten tuotanto laskee vääjäämättä ja luottokriisin myötä ei ole rahaa uusien lähteiden etsimiseen. Tähän kun lisätään tosiasia, että öljy/kaasulöydöksen hyödyntäminen vie kymmenisen vuotta, niin energiakriisin räjähtäminen silmille on vääjäämätön tosiasia.

Valtamediassa energiasektorin kriisi tosin ohitetaan epäoleellisena. Lyhyellä ajalla näin onkin, mutta itse haluan katsoa kauemmas kuin vuoden kahden päähän.

Onhan noita öljykenttiä syvän meren alueilla, napapiireillä ja erilaisia öljyhiekkoja sekä hiilestäkin saa synteettistä öljyä! Totta, mutta kannattaa miettiä paljonko niiden tuottamiseen menee energiaa. Olemmekin siirtymässä hyötysuhdeasteikolla hälyttävästi 1:100:sta 1:10:en ja nopeasti sen allekin. Toisin sanoen maailma on muuttumassa helposti käytettävän (nestemäisen) energian suhteen köyhäksi.

Samoin "Kyllä meillä on teknologiaa" -lauseet voi realisti ohittaa teknoutopistisina haaveina. Teknologia ei ole energiaa. Hyvä esimerkki on fuusioenergia, ikuinen tulevaisuuden energianlähde. Viimeiset 50 vuotta sitä on luvattu samalla myyntilauseella - 20 vuoden kuluttua - ja niin edelleen.

Puheissa uusiutuvat ovat hienoja ja tulevaisuuden "pelastuksia". Talousmyllerrys pitää kuitenkin huolen, että perinteisiä fossiilisia energianlähteitä (maailman primäärienergiasta 85 prosenttia) tullaan suosimaan. Kukaan kun ei oikein tahdo myöntää, että uusiutuvien käynnistäminen vaatii fossiilisia eli uusiutuvat ovat aina "kalliita".

Oleellinen huomio tänä päivänä on, että jos ei ole rahaa, teknologiaa ei myöskään saada käyttöön. Itse en kauheasti näe talouskuristuksen auttavan tässäkään asiassa - varsinkin kun ennakoin vähintään 1930-luvun laman kaltaista talouden jäätymistä. Asiasta kiinnostuneille: Jenkkilän DOW nousi lamaa edeltäneelle tasalle vasta vuonna 1954 - 25 vuotta romahduksestaan!

Suomesta on monessa mielessä tulossa maailmanlaidan pikkuvaltio. Kun öljyä tuodaan Eurooppaan, ostajia on matkan varrella Suomen kannalta vähän liikaakin. Kun öljyntuotannon maailmanlaajuinen huippu (Peak Oil) myönnetään virallisesti, niin mustan nektarin liikkuvuus maailmalla tyrehtyy isojen poikien pelattavaksi. Hyvin äkkiä samoin käy uraanin, hiilen ja kaasunkin suhteen.

Suomessa pitäisikin nyt panostaa kauko-, tuuli- ja maalämpövoimaan, jotta yhteiskunta jatkaa pyörimistään kun nestemäisen energian liikkuvuus tyrehtyy maailmanpolitiikan seurauksena. Erittäin oleellisia olisivat myös junaratojen, vedenjakelun ja vedenpuhdistamoiden toiminnan varmistaminen. Vientiteollisuuden varaan ei voi laskea - ja siten tilanne on täysin erilainen kuin 1990-luvulla.

Henkilökohtainen liikkuvuus tulee asteittain vähenemään jatkossa, mutta sellaisen puhuminen poliittisilla foorumeilla on tietenkin myrkkyä - kuka haluaisi luopua vuosittaisesta etelänmatkastaan? Seurattavaksi jää, kuinka hyvin ihmiset Suomessa ovat valmiita leikkaamaan kulutustaan. Vapaaehtoisesti se olisi hienoa, mutta 5-10 vuoden kuluttua asiasta ei enää neuvotella.

Oletko sinä valmis muuttuvaan maailmaan?

Aki
Energian ja talouden uutiset "selkokielellä"
www.samassaveneessa.info