Julkinen valta yllyttää talousrikoksiin

Torstai 28.5.2009 klo 8:00 - Kari Uoti

Helsingin Sanomat uutisoi konkurssirikosryöpystä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen talousrikosyksikössä. Etunenässä rakennusalan yritykset, jotka kaatuvat kaavalla markkina alta, kassa taskuun ja kannet kiinni.

Rakennusbusiness ei kaadu yksin markkinoiden supistumiseen, tärkeä osa tuhoa on markkinoiden vääristymät, jotka suosivat yrityksiä, jotka eivät hoida julkisia maksuja. Suuri osa rakentamista tällä hetkellä tapahtuu julkisella rahalla, koska markkinaehtoinen rakentaminen on jäissä markkinoiden viilennyttyä.

Julkinen raha tekee ratkaisunsa ainoastaan edullisimman tarjouksen mukaan, minkä seurauksena urakat menevät yrityksille, jotka antavat alimman hinnan. Alimman hinnan antaa yhtiö, joka ei aiokaan hoitaa kaikkia julkisia velvoitteitaan. Näistä hyviä esimerkkejä Helsingin oikeustalo ja pääministerin virka-asunto, jotka tehtiin halvemmalla kuin oikeasti oli mahdollista.

Henkilö, joka päätti valtion puolesta näistä urakoista, tiesi - tai hänen olisi pitänyt tietää - että sovituilla hinnoilla rakentamista ei ollut mahdollista toteuttaa. Tästä huolimatta sopimukset tehtiin. Valtio edisti omalla toiminnallaan rikollisuutta rakennusbusineksessä, minkä jälkeen valtio ryhtyi paheksumaan tapahtunutta 100 henkeä koskevassa oikeudenkäynnissä, joka tukki käräjäoikeuden.

Viime vuosituhannella valtio toimi täsmälleen samalla tavalla ajamalla yrittäjiä takaa, ahdistamalla heidät nurkkaan, missä ainoa hyväksyttävä ulospääsytie oli täydellinen antautuminen tai joutuminen valtion lahtaamaksi loputtomiin oikeudenkäynteihin, joilla jälleen tukittiin tuomioistuimet.

Jos julkisen vallan toiminta olisi edes jollakin tavalla rationaalista, suuri osa talousrikosjutuista jäisi syntymättä. Valtio tuottaa itse tykinruokaa talousrikosjuttujen areenalle.

Kari Uoti
Oikeustieteen tohtori, MBA
Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi