Joo. Tällaisiä riskirahoittajia on Suomessa tosi vähän. Esimerkiksi joku Finnverahan ei oikeasti ole ollenkaan tällainen vaan ottaa takaukset ja vaikka mitä. Riskirahoitus ja lähes kaikki muukin rahoitus kohdistuu sitä paitsi liiaksi valmiiksi isoihin ja varakkaisiin.

Julkisen omistajan kanssa voisi tietysti tulla jotain vaikeuksia, sellaisia joita ei välttämättä tulisi yksityisen riskikapitalisitin kanssa. Mutta olisi se ihan kiintoisa vaihtoehto silti. Ja yleensä valtion raha menee tosiaan isoille firmoille, pelataan varman päälle ja varmasti suhteillakin.

Isoille kaupungeillehan luulisi sopivan hyvin, että omistaa paikallisia nousevia firmoja. Vaikka osa menisikin lepikkoon, niin muutamakin hyvä osuma korvaisi ne. Ja töitähän se loisi.

Voi vain olla, ettei tämmöistä asiantuntemusta ole ihan joka nurkassa. Mutta rahallahan saa sitäkin. Onhan noita yksityisen puolen pomoja tullut julkiselle ennenkin. Tämmöisten ajatusten läpimeno poliittisissa putkissa on kyllä tuskan takana. Valitettavasti.

Kunhan homma ei menisi byrokraattipelleilyksi ja poliitikkojen leikkikentäksi. On valtiolla paha tapa. Vaan ovathan nuo valtiolliset pörssiyhtiötkin toimineet markkinatalouden pelisääntöjen mukaan, joten miksei tämmöinenkin systeemi voisi toimia. Moni yrittäjä voi silti kavahtaa valtiota osaomistajana. Mutta jos ei muualta rahaa irtoaisi niin miksei sitten. Siinä jamassa moni pieni pulju on, että kaikki rahoituskeinot kelpaavat.

Valtionyhtiöt oli ennen huonoja bisneksiä, kun niitä pyöritettiin kaikenmaailman perustein, piti työllistää vaikka ei ollut kannattavuutta, piti viedä tehtaita minne sattuu kehitysalusyistä jne ei siis liiketaloudellista touhua. Tappiota tuli. Kun yhtiöt vietiin pörssiin tahti muuttui kun oli pakko. Tehtiin bisnestä eikä politiikkaa. Sillä systeemillä tuommoinen voisi toimia, ei muuten. Eikä kenenkään kannata sellaiseen touhuun lähteä yrittäjänä, jos tarkoitus ei ole tehdä bisnestä vaan nuolla sitä tai tätä äänestäjälaumaa. Menee kuralle paraskin liikeidea.

"Eikä kenenkään kannata sellaiseen touhuun lähteä yrittäjänä, jos tarkoitus ei ole tehdä bisnestä vaan nuolla sitä tai tätä äänestäjälaumaa. Menee kuralle paraskin liikeidea."

Kiitoksia kommenteista.

Em. sitaatista olen ehdottomasti samaa mieltä. Julkiseen riskirahaan ei saisi kytkeä liiketaloudelle ulkopuolisia motiiveja ja velvoitteita. Se olisi kohtuutonta yksityisen yrittäjän kannalta, ja vesittäisi järjestelmän.

Riskirahoituksen kautta voisi hyvinkin syntyä lukuisia työpaikkoja, mutta työllistämisvelvoitteita tms ei pitäisi toimintaan kytkeä. Ei siksi, etteikö työllistäminen tai muut mahdolliset yhteiskunnan kannalta myönteiset tavoitteet olisi tärkeitä, mutta tällaiseen rahoitukseen niitä ei olisi syytä kytkeä. Silloin myönteiset yhteiskunnalliset vaikutuksetkin voisivat jäädä kyseenalaisiksi. Tappioiden kattaminen verovaroin syö tehokkaasti yhteiskunnan resursseja.

Eli bisnes bisneksenä, myös julkisessa osaomistuksessa. Menestyvät yritykset kyllä luovat työpaikkoja ja muuta hyvää ilman irrallisia ja liiketoiminnan kannalta ulkoisia velvoitteita. Ne olisi hoidettava toisin keinoin.

yst. Heikki Ikonen

Muutetaan noita virkamieslaitoksiakin yrityksiksiksi, niin oppivat tekemään oikeasti töitä.

"Eli bisnes bisneksenä, myös julkisessa osaomistuksessa. Menestyvät yritykset kyllä luovat työpaikkoja ja muuta hyvää ilman irrallisia ja liiketoiminnan kannalta ulkoisia velvoitteita. Ne olisi hoidettava toisin keinoin."

Kunhan pidetään huoli, ettei työllistäminen tapahdu nykytapaan laittamalla karensiilla uhkaamalla työttömät palkattomaan harjoitteluun oppimisen, tutustumisen, sopeutumisen, valmennuksen ja ties minkä nimellä.

Rahoituksen ei tulisi velvoitteiden ohella kytkeä myöskään mitään kilpailua vääristäviä tukia kuten esimerkiksi palkkatukea ja muuta tukityöllistämistä harjoittelusta puhumattakaan.

"Rahoituksen ei tulisi velvoitteiden ohella kytkeä myöskään mitään kilpailua vääristäviä tukia kuten esimerkiksi palkkatukea ja muuta tukityöllistämistä harjoittelusta puhumattakaan."

Samaa mieltä, julkinen rahoitus ei saa vääristää kilpailua. Julkisilla yhtiöillä ei saa olla erikoisoikeuksia.

Sattumoisin tästä aiheesta on isohko juttu tämän päivän Aamulehdessä. Jokseenkin täsmälleen saman vaatimuksen kanssani esittää Ohjelmistoyritykset-yhdistyksen pj Matti Heikkonen. Hänen mielestään tosin itse käytännön työ pitäisi jättää suuren luokan riskirahoittajille - eli ulkomaisille, koska vain heillä on riittävästi liiketoimintaosaamista kansainvälistymiseen. Raha tulisi valtiolta, ja sen edellytyksenä olisi kanavointi Suomeen.

Jonkinlaista yhteisyritystä julkisen omistajan ja isojen riskisijoittajien kanssa itsekin mietiskelin. Heillä on tietotaitoa, mutta ilman korvamerkittyä pääomaa he eivät kenties Suomesta kiinnostuisi.

Suosittelen juttua, jos aihe kiinnostaa. Ei siinä tosin ole kovin paljoa sellaista, joka ei olisi tässä keskustelussa jo tullut esiin.

yst. Heikki Ikonen

Rahoitus tuntuu olevan myös tekosyy jättää monta asiaa tekemättä ja rahoituksen puute vasta onkin.
Yritystoimintaa voi tehdä lukuisilla aloilla ilman rahoitustakin ja kasvattaa sitä pikkuhiljaa, kunnes saa rahoitusta. Suomessa yrityksen kasvattaminen tosin on koko ajan vaikeampaa ja vaikempaa, sikllä verotus, velvoitteet, byrokratia, hitaus ja palkkakulut ovat jotain aivan älytöntä. Riskiä vähentää huomattavasti sijoittamalla yritys ihan muualle eikä tarvitse elättää ylisuurta 700.000 ihmisen virkamiesarmeijaa, jonka kuluille, tehottomuudelle ja ylimielisyydelle ei näy mitään loppua.