Hyvä ja huono palvelu -kilpailu: "Et kai minua tyhmänä pidä!?!"Perjantai 2.7.2010 - Kirjoituskilpailun satoa ”Tämä on tarina hyvästä palvelusta. Suomalaiset muotoni eivät yleensä mahdu nykystandardin mukaisiin vaatemalleihin, jolloin kaikki housut ovat joko metrin liian pitkiä tai metrin liian leveitä. Päädyin ainoaan aamulla auki olleeseen vaateliikkeeseen eli KappAhliin Tampereen keskustassa. Aikani arvoin, että kummat mustat housut ottaisin - ne liian leveät vai pitkät. Päädyin liian pitkiin. Kassalla kysyin kohteliaasti, että löytyisikö heiltä lainaan saksia ja nuppineuloja tai hakaneulaa. Myyjä kummasteli pyyntöäni, mutta kun kerroin ongelmani, että housut olisi saatava heti päälle, niin hän puikahti pikaisesti takahuoneeseen ja toi minulle sakset ja kasan nuppineuloja. Läksin sovituskoppia kohti. Myyjä kiltti tuli hetken päästä kopin verhon taakse ja kysyi: "Pärjäätkö vai voisinko auttaa siinä lyhentämisessä?" Vielä lähtiessäni liikkeestä myyjä toi minulle pienen paperilapun, mihin oli kiinnittänyt nuppineuloja. "Jos vaikka lyhennys pettää päivän aikana." Ystävällisesti toivotteli vielä parempaa päivän jatkoa. ”Teekaupan valikoimaa silmäilin taannoin ja totesin, ettei etsimääni teetä näkynyt. Tiedustelin, onko tätä mahdollista saada, jolloin kaupantäti eli yrittäjä itse hyökkäsi vihaisesti luokseni. Hänellähän ei kilpailevan merkin tuotteita ole, sain kuulla. Kerroin, että olin juuri tiettyä nyt etsimässä. Erehdyin vielä kysymään, osaisiko hän kertoa, mistä ko. teetä voisi saada. Vastaus oli tiivistettynä tämä: "Luuletko, että kertoisin!?! Et kai minua tyhmänä pidä!?!" No, tyhmyydestä en tiedä, mutta ystävällisyydestä saatoin vetää johtopäätökseni, kun poistuessani ja todetessani: "Kiitos kuitenkin. Hei!" kuului selkäni takaa pahansuopa nauru ja vahingoniloinen toteamus: "Niiden yhteystietoja et löydä muuten edes puhelinluettelosta!"” ”Ostin auton ja sain kaupanpäälle tingittyä 10 autonpesua. No menin ekaa kertaa pesettämään auton. Odotin saavani poletin auton pesuun automyyjältäni. mutta minulta pyydettiinkin vain avaimet, tarjoiltiin erikoiskahvi (olisi voinut näyttää, että ota tuosta automaatista kahvi, mutta painoi nappulatkin puolestani) ja pyysi minua nauttimaan se rauhassa. Sitten automyyjä ajoi autoni pesujonoon, otti radioantennin pois, käytti auton pesussa ja luovutti sitten puhtaan auton minulle takaisin ja saattoi vielä autollekin. Tuli todellakin olo, että minua on palveltu.” Kirjoitukset ovat Yrittäjälinjan kirjoituskilpailusta, jossa osallistujia pyydettiin kertomaan kokemuksiaan niin hyvistä kuin huonoista palvelukokemuksista. |
|
Tuo tee-muori ei ainakaan kirjoittajasta vakiasiakasta saa. Oikein malliesimerkki huonosta ja törkeästä palvelusta.