Uutiset ja artikkelit

3.2.2012
Elinkeinoministeri ja Suomen Yrittäjät Nousu-kiertueelle tsemppaamaan nuoria yrittäjiä
Lue lisää » 2.2.2012
Työvoimapula uhkaa koko Suomea
Lue lisää » 1.2.2012
Ympäristötietoisesta puumiljöörakentamisesta suomalainen brändi
Lue lisää » 31.1.2012
Asta rakentaja -messuilla yli 280 näytteille asettajaa
Lue lisää » 30.1.2012
Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle
Lue lisää » 26.1.2012
Työttömyys väheni vuonna 2011
Lue lisää »

Uusimmat blogikommentit

Oikeaa hintaa ei ole PV  30.1.2012 11:05

Pörssi kielii suhdanteen kohentumisesta MJ  26.1.2012 14:08

Pörssi kielii suhdanteen kohentumisesta Ottakaa selvää, ennenkuin otatte kantaa  24.1.2012 11:33

Pörssi kielii suhdanteen kohentumisesta Epi  24.1.2012 11:26

Pörssi kielii suhdanteen kohentumisesta paljon on koettu vilua ja nälkää...  23.1.2012 12:02

Blogin arkisto



Siirry arkistosivulle »

Kuinka paljon yhteiskunta tekeekään

Share |

Torstai 26.8.2010 klo 14:01 - Ahti M. Pontinen


Kuinka paljon yhteiskunta tekeekään, jotta se saisi viimeisenkin pk-yrityksen eurot haltuunsa?

Tätä kysyy myös Pauli Vahtera Iltalehden kolumnissaan Kun yhteiskunta kaataa, niin iso haavi alle. Kirjoitus on loistava ja se kannattaa lukea: http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/24/kun-yhteiskunta-kaataa-niin-iso-haavi-alle/

Valtion rahanjakajat syövät ensin itse kuormasta. Kun käytetään toisten rahoja toisten hyväksi, niin ei välitetä siitä, menevätkö rahat todelliseen tarpeeseen. Kunhan edes näyttää siltä, että rahoja käytetään hyviin tarkoituksiin. Tämä on julkista taloutta, jonka rahankäytöstä poliitikot päättävät. Bruttokansantuotteesta julkisten menojen määrä on 49,5 % (2008), eli poliitikot päättävät puolesta suomalaisten rahan käytöstä.

Hurjaa touhua.

Mistä rahat sitten nyhdetään? Muun muassa pk-yrityksistä. Verotuskäytäntöä kiristetään vuosi vuodelta, sanktioita lisätään, maksuaikoja lyhennetään, yritysten valvontaa lisätään.
Ja yritysten palkattu työvoima toimii kaiken lisäksi maksuttomana rahojen kerääjänä. Se on tuottavasta työstä pois.

Muiltakin nyhdetään, mutta tämä on erityisesti kansantaloudellisesti merkittävä asia, sillä työpaikat ovat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suuryrityksiä on vain puolisen tuhatta Suomen noin 300 000 yrityksestä. Meidän hyvinvointimme on merkittävissä määrin tässä ryhmässä myös siksi, että innovaatiot syntyvät tai ovat eniten lähtöisin tästä ryhmästä, ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sitä paitsi tulevatkin suuryritykset aloittavat jostakin. Vai tuleeko niitä enää Suomeen?

Ahti M. Pontinen

Ahti M. Pontinen on nimimerkki, jonka kirjoituksia on julkaistu useissa medioissa. Voit lähettää palautetta myös suoraan: ahti.pontinen@hotmail.com

Avainsanat: Ahti M. Pontinen, Pauli Vahtera, julkinen talous, yritysverotus, pk-yritykset, valtion varat, rahanjako, yritysmyönteisyys, talouspolitiikka


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini: