Elämässä on paljon asioita, joihin ihmisillä on oikeus. Tämän oikeuden taakse on helppo piiloutua tehdäkseen tyhmyyksiä, ollakseen tahditon, loukatakseen kanssaihmisten arvoja, kylvääkseen epäsopua, tuhotakseen parisuhde tai työyhteisö. Ihmisellä on oikeus olla tyhmä, sivistymätön, likainen, haiseva – mutta onko noita oikeuksiaan pakko käyttää.

Presidentin vastaanotolla 6.12.2010 syntyi ristiriitaisia tunteita, tarvetta väkivallalla ja jopa tappouhkauksilla pelotteluun. Sukupuolineutraalien tanssimiseen ja lenkkarijalkineiseen frakkimieheen ihastuneitten ja vihastuneitten välistä torailua.

Oikeassa elämässä näillä tansseilla tai lenkkareilla ei ole minkäänlaista merkitystä. Usein, eri syistä johtuen, omia oikeuksiaan käyttävät henkilöt tuomitsevat muilta oikeuden paheksua keinoja, oikeuden kunnioittaa omia arvojaan, perinteitä tai yleisesti hyväksyttyjä käytöstapoja.

Niin kauan kuin asiat rajoittuvat sukupuolineutraalien hellyydenosoituksiin, lakki päässä syömiseen tai valtakunnan arvokkaimmassa juhlassa lenkkareissa elvistelyyn, niin olkoon. Näillä kylläkin loukataan, jopa halveksitaan tilaisuuden muita vieraita ja myös isäntää, mikäli hänen arvonsa perustuvat perinteisiin.

Oikeassa elämässä on merkitystä

Mikäli me emme kykene hillitsemään oikeuttamme halveksia käytöstapoja, arvoja, sääntöjä tai lakeja oikeassa elämässä, tilanne muuttuu täysin.

Oikeassa elämässä on otettava toiset ihmiset huomioon. Oikeassa elämässä on elettävä muita loukkaamatta, oli loukkaamiseen oikeus tai ei. Oikeassa elämässä ei pärjää pelkästään sillä, että pääsee lehtien palstoille tai ärsyttää eripuraan. Oikea elämä ei ole pelkästään omien etujen ajamista, omaan napaan tuijottamista. Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja.

Elämä on kompromisseja

Toisen ihmisen huomioon ottaminen, arvojen kunnioitus ja yhteisten pelisääntöjen hyväksyminen ovat toimivan yhteisön perusta. Suurta viisautta on olla käyttämättä sellaisia oikeuksia, jotka saavat aikaan hämminkiä tai sekasortoa. Piereskeleminen ruokapöydässä, lasten kuullen kiroileminen, toisen ihmisen nimittely, kiireisenä jonossa etuilu – näihin meillä on oikeus, mutta ei velvollisuutta käyttää niitä.

Pesiytyminen työyhteisöön tai perheeseen

Epäsovinnainen käyttäytyminen saa mittasuhteet työyhteisössä tai perheessä. Se ei ole yksityisasia. Sillä tuhotaan oman hyvinvoinnin lisäksi myös monen muun kanssaihmisen turvallisuus, toimeentulo tai elämä. On oikeus olla tympeä, välinpitämätön, arvosteleva, moittiva ja kielteiset mielipiteensä esiintuova, mutta ei ole pakko käyttää tätä oikeuttaan.

Työssä ja perheessä on viisasta harkita, peilata oikeuksiaan olemassa oleviin arvoihin ja siihen minkälainen vaikutus syntyy työkaverissa tai puolisossa. Onko se rakentava, eteenpäin vievä vai ehkä lopullisen tuhon aikaansaava. Onko se vastuun kantamista yhteisestä hyvinvoinnista.

Oikeus olla hyväkäytöksinen

Myötäelämiseen meillä on oikeus. Säädylliseen käyttäytymiseen meillä on oikeus. Myönteiseen ja rakentavaan yhteistyöhön ja ymmärrykseen meillä on oikeus.

Järkevä ihminen varmasti ymmärtää nämä asiat, niiden tuottaman hyödyn. Järkevä ihminen ymmärtää, että tunteilla on valtavan suuri merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä – rakentavassa ja tuhoavassa. Ongelmana on se, että järki ja viisaus eivät välttämättä pesi samassa pakkauksessa.

Olli Linjala