Kun pörssit lähtivät syöksyyn viime elokuussa, oli selvää, että reaalitaloudessa on edessä kurja talvi. Ikäviä uutisia virtasikin kohtapuoleen niin euroalueen velkakriisistä kuin yrityspuolelta. Tulosvaroituksia tippui ja yt-neuvotteluista uutisoitiin tuon tuosta.

Kun pörssit lähtivät syöksyyn viime elokuussa, oli selvää, että reaalitaloudessa on edessä kurja talvi. Ikäviä uutisia virtasikin kohtapuoleen niin euroalueen velkakriisistä kuin yrityspuolelta. Tulosvaroituksia tippui ja yt-neuvotteluista uutisoitiin tuon tuosta.

Rahamarkkinoilla kelkka on kääntynyt reippaasti synkän syksyn jälkeen. Lokakuusta alkanut osakemarkkinoiden nousu on kestänyt, joskin nykivästi. Pörssit ovat nousseet monessa maassa jo parikymmentä prosenttia, Suomessakin. Suomen viennille tärkeän Saksan pörssi on kuulunut euroalueen vahvimpiin.

Näin pitkä ja vahva pörssihuuma ei ole enää tekninen korjausliike, vaan takana on varmasti reaalitalouden virkistymistä. Siihen yhden syyn antaa Euroopan keskuspankin joulukuinen rahaelvytys, jossa se jakoi Euroopan pankeille 500 miljardia euroa halpaa kolmevuotista lainaa. Se ehkäisi likviditeettikriisiä, ja rahamarkkinoiden tilanteen kohentuminen on puolestaan kohentanut yleistä luottamusta.

Kun pörssit ovat nousseet yhtä soittoa jo pari kuukautta, on ennen pitkää tavallisesti edessä korjausliike alas. Jos siitä ei tule todella myrskyisä, reaalitaloudessa on tiedossa leppeämpi kevät kuin useimmat ennustajat uskaltavat odottaa. Pörssithän ennakoivat talouden liikkeitä aina kuukausia etukäteen, kun taas tilastot ja uutiset laahaavat jäljessä.

Helsingin pörssissä laskumarkkina on ollut päällä jo vuoden verran, jota kauemmin ne eivät tavallisesti kestä – kuten eivät laskusuhdanteetkaan. Tilastollisin perusteinkin pahimmat ajat alkavat olla takana, jos eivät aivan vielä, niin talven mittaan kuitenkin.

Taalaa vastaan rajusti heikentynyt eurokin puoltaa valoisampia näkymiä. Kun euro on pudonnut jo alle 1,30 taalan, tietää se vientiyrityksille hyvää vetoapua. Euron heikentyminen on eduksi euromaiden velkakriisillekin. Se antaa mahdollisuuden kohentaa kauppatasetta, joka on etenkin eteläisessä Euroopassa yleensä kuralla.

Suomen tilanne on tältäkin osin parempi, mutta vahvasti vientivetoiselle maalle halventunut valuutta on silti iloinen uutinen. Inflaatio tosin kiihtyy, mutta tilauskirjojen täyttyminen pyyhkii kyyneleet.

Heikki Ikonen