Viimeaikoina olen ihmetellyt kognitiivisia vinoumia ja niiden hyödyntämistä. Tänään ajattelin uusi päivä / uusi asia- sarjassa vilkaista vielä kahta uutta vinoumaa eli haloefektiä ja virheellistä konsensusefektiä. Molemmat vinoumat monesti vastaavat kysymykseen siitä, että miksi toimimme määrätyllä tavalla.
Viimeaikoina olen ihmetellyt kognitiivisia vinoumia ja niiden hyödyntämistä. Tänään ajattelin uusi päivä / uusi asia- sarjassa vilkaista vielä kahta uutta vinoumaa eli haloefektiä ja virheellistä konsensusefektiä. Molemmat vinoumat monesti vastaavat kysymykseen siitä, että miksi toimimme määrätyllä tavalla.
Varsinkin palavereissa tulee vastaan tilanne, jossa liian usein oletamme muidenkin ajattelevan samoin kuin itse ajattelemme. Eli liian usein uskomme, että muutkin ajattelevat asioista samoin kuin itse ajattelemme. Eli tällöin tulee helposti kuvitelma siitä, että konsensus vallitsee. Sama ongelma tulee vastaan myös ryhmien toiminnassa eli liian usein pienryhmä kuvittelee, että heidän ajatuksensa edustaa myös suurempien ryhmien ajatuksen kulkua. Ja tällöin vastakkaista ajatusta kannattavat ovat ryhmän mielestä väärässä. Eli konsensusefekti ohjaa ihmiset luulemaan, että muut ajattelevat samalla tavalla ja myös siihen, että erilailla ajattelevat ovat väärässä.
Toinen samankaltainen kognitiivinen vinouma on haloefekti tai sen vastakohta stigma-ilmiö. Eli ihmiset luovat ensivaikutelman ja pitäytävät siinä. Eli ensivaikutelman perusteella luodaan vastapuolesta joko positiivinen tai negatiivinen kuva. Positiivinen kuva syntyy useinmiten muiden kuin todellisten avujen perusteella. Esimerkiksi silmälasillisia pidetään useinmiten viisaampina ja kauniita tai urheilullisia hyvin menestyvinä. Samoin esimerkiksi johtajuus aiheuttaa haloefektin eli päästäkseen johtajaksi on pakko olla pätevä. Samalla tavalla syntyy stigma- ilmiö eli esimerkiksi pyörätuolissa oleva kuolaava ihminen ei voi olla älykäs. Eli ensivaikutelmalla ja ulkoisilla avuilla määritellään vastapuolen asema.
Molemmat ilmiöt ovat haasteellisia siksi, että niitä harvemmin tunnistaa. Eli ihminen luo nopeasti ensivaikutelman, joka on joko positiivinen tai negatiivinen ja toimii sen mukaisesti. Toinen asia on se, että oletetaan muidenkin jakavan samat ajatukset eli omat ajatukset ovat voittavia. Eli ei pystytä huomioimaan sitä, että voin olla väärässä tai ryhmämme voi olla väärässä.
Kognitiivisiin vinoumiin on hyvä tutustua ja pohtia sitä, että kuinka paljon ne vaikuttavat omiin päätöksiin. Joskus pitää pystyä katsomaan asioita ulkopuolelta, jotta saa tehtyä hyviä päätöksiä.
Kuhan pohdin, Kari…
Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.
www.karivahtolammi.com
