Harva pohtii sitä, että ensimmäisistä blogikirjoituksista on jo yli 20 vuotta aikaa. Tai että nykymuotoista bloggaamista kommenteineen on harrastettu jo Open Diaryn viitoittamalla tiellä 16–17 vuotta. Eli vaikka sosiaalinen media terminä on uudehko, niin puitteet sille ovat olleet olemassa lähemmäs parikymmentä vuotta.
Harva pohtii sitä, että ensimmäisistä blogikirjoituksista on jo yli 20 vuotta aikaa. Tai että nykymuotoista bloggaamista kommenteineen on harrastettu jo Open Diaryn viitoittamalla tiellä 16–17 vuotta. Eli vaikka sosiaalinen media terminä on uudehko, niin puitteet sille ovat olleet olemassa lähemmäs parikymmentä vuotta.
Vaikka 2010 ehdotettu termi Yhteisöllinen media juurtunutkaan kielenkäyttöön vaan muuttui termiksi sosiaalinen media vuoden 2010–2011 aikana, niin sosiaalisen median työkaluja on ollut käytössä kymmeniä vuosia. Teknologisesti ei ole kyse mistään uudesta jutusta vaan pääpaino sosiaalisessa mediassa on viestinnän muuttumisessa.
Tämä on se asia, joka somen maailmassa pitäisi aina ymmärtää. Kyse ei ole tekniikan kehittymisestä vaan viestinnän muuttumisesta. Flickrin ja Facebookin juuret juontavat vuoteen 2004, Youtube aloitti 2005 ja Twitter synnytettiin 2006. WordPress taitaa olla jo teiniässä eli synnytetty 2003. Samaa ikäluokkaa ovat Skype, Napster, Last.fm ja monet muut. Sosiaalisen median työkalut eivät ole mitään kovin uusia tuotteita vaan niiden käytön yleistymiseen on mennyt se normaali kymmenen vuotta.
“Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.”, Jussi Pekka Erkkola, Sosiaalisen median käsitteestä, 2008.
Somesta tehdään liian usein välineurheilua. Pohditaan tehokkainta kanavaa, niiden erityislaatuisuutta. Ihmetellään uutta tekniikkaa tai nähdään palvelut vain jalostettuina vanhoina toimintoina. Mietitään tykkäysnappien toimintaa tai uusia toimintoja. Mutta nuo eivät ole mielestäni somen tärkeimpiä piirteitä. Palveluita tulee ja menee, mutta tärkeämpää on oppia ymmärtämään muutos viestinnän tasolla. Viestintä ei ole yksisuuntaista vaan vuorovaikutteista. Et voi kertoa totuutta vaan oman näkemyksesi. Ja joku saattaa haastaa sinun näkemyksesi omallaan. Ei ole enään yhtä oikeaa totuutta.
Sosiaalisen median haastavin piirre on se, että siinä ei ole ole selvää rajaa tiedon julkaisijoiden ja vastaanottajien välillä. Vaan, että toiminta on sosiaalista keskustelua. Keskustelua, lisätiedon tuomista, kiistämistä ja nopeasti tapahtuvaa. Somen voima on nopeudessa, viestinnän edullisuudessa ja vuorovaikutteisuudessa. Some on aivan jotain muuta kuin teknisiä alustoita.
Sosiaalinen media ei ole nippu työkaluja vaan ajatustavan muutos. Se ei ole yksinsuuntaista viestintää vaan keskustelua yhteisöjen kanssa. Ja sitä ei voi tehdä vasta maanantaina mökiltä palattua.
Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.
www.karivahtolammi.com
