Kansainvälinen talouskriisi iskee aaltojaan myös Suomeen. Maailmantalouden vahva keskinäisriippuvuus johtaa siihen, että kun jossain myrskyää, myös Suomessakin on vähintään tuulista. Maailmantalouden poikkeuksellisen huono tilanne johtaa siihen, että Suomenkin talouskehitys tulee olemaan vuonna 2009 huono, se on tässä vaiheessa selvää. Harmillisen monessa yrityksessä joudutaan alkaneen vuoden aikana harkitsemaan lomautuksia ja valitettavasti jopa irtisanomisia.

Eduskunta käsittelee lähiviikot hallituksen ehdottamaa elvytyspakettia. Toivon, että paketti saadaan ripeästi hyväksyttyä, ja taloutta piristävät toimet saadaan liikkeelle.

Erityisesti nyt panostetaan rakentamiseen. Se tarkoittaa osin valtakunnallisia liikennehankkeita, mutta myös muuta rakentamista. Erityisesti erilaista korjausrakentamista pyritään suosimaan. Valtiolta saa nyt porkkanarahaa remonttihommiin aikaisempaa paremmin. Omakotitaloudet voivat hyödyntää laajentunutta kotitalousvähennystä ja asunto-osakeyhtiöt 10 prosentin avustusta remontteihin. Tarkoitus on saada vasarat paukkumaan nyt ympäri Suomen.

Myös yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan ja työnantajien Kela-maksusta luovutaan asteittain. Näin on tarkoitus tukea työnantajien edellytyksiä pitää väki töissä ja tälläkin tavoin torjua työttömyyttä ja lamaa. Tämä tukee myös kuntien mahdollisuutta järjestää peruspalvelunsa, kuten koulupalvelut, terveydenhoito ja vanhustenhoito. Tästäkin huolimatta uusilla kuntapäättäjillä on edessään varmasti haasteelliset ajat.

Eduskunnan joulukuussa hyväksymä valtion budjetti vuodelle 2009 on myös luonteeltaan elvyttävä. Siihen sisältyy muun muassa vuoden alusta voimaan tulleet tuloveron kevennykset, sekä parannuksia erityisesti lapsiperheiden asemaan. Lisäksi lokakuussa 2009 tulee voimaan ruuan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön alennus, jonka myös pitää näkyä ruokakassin nykyistä halvempana hintana.

Nyt saatiin sovittua myös muutamista muista perusturvan parannuksista. Erityisen hyvä parannus on kahden vuoden kuluttua voimaan tuleva takuueläke, joka nostaa pienimmät eläkkeet nykyisestä noin 700 euron suuruiseksi. Samaan aikaan myös lapsilisät ja kotihoidontuki sidotaan indeksiin, joka tarkoittaa jatkossa säännönmukaisia korotuksia myös lapsiperheiden etuuksiin. Tämä onkin perusteltua, sillä elinkustannuksetkin nousevat vuosittain.

Valtio tulee velkaantumaan tänä vuonna tuntuvasti, mutta siihen on nyt myös mahdollisuus viime vuosien hyvän taloudenhoidon ansiosta. Suomea ei kuitenkaan saa päästää suurvelkaantumisen eikä suurtyöttömyyden tielle, sillä ensi vuosikymmenellä edessä on joka tapauksessa uusia haasteita erityisesti väestön ikääntymisen johdosta.

Valtio pyrkii nyt pitämään kansantalouden pyörät pyörimässä, mutta toki meillä kaikilla on myös yksittäisinä kuluttajina merkitystä. Lamantorjuntaan tarvitaan nyt oikeaa asennetta kaikilta suomalaisilta. Meillä on kyllä edellytykset päästä huonomman talousvaiheen yli, jos vain viisaasti toimimme.

Antti Kaikkonen
Kirjoittaja on tuusulalainen kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu (kesk.)