Sukurasitteellisista syistä seuraan säännöllisesti Brittein saarten tapahtumia. Siellä jo lähes vuoden verran median hehkuttama "Credit Crunch" kääntyi pian "Economical Downturniksi" ja syksyllä uutiset suorastaan ilakoivat julistaessaan, että vihdoin on iskenyt "Global Economical Crisis"! Positiiviset uutiset eivät myy ja sen media tekee tiettäväksi.

Taantuma/notkahdus/lama/kriisi, miten sitä tahtoo nimittääkin, on iskenyt Isoon-Britanniaan melkoisella voimalla. Vaikutukset näkyvät jo tavallisen tallaajan jokapäiväisessä elämässä. Pankkeja kaatuu vasemmalle ja oikealle. Juuri, kun valtio lakkasi kaatamasta roppakaupalla rahaa niiden pohjattomaan kitaan, samaan aikaan on alettu esittää toista pelastuspakettia löysäämään lainahanoja.

Säästöjään ei brittipankkeihin enää uskalla tallettaa, jotkut niistä ovat ehdotelleet antavansa pyöreät 0 prosenttia korkoa ja perivänsä tilinhoitomaksut päälle. Ei siis auta muuta kuin jatkaa maailmantalouden pelastamista raivokkaalla shoppailulla, pankeissahan rahat haihtuvat itsestään taivaan tuuliin.

Hyvää meille euroja tienaaville shoppailijoille Britannian tilanteessa on punnan arvon aleneminen. Entinen "Rip-off Britain" on muuttunut "Bargain Basementiksi". Kun puntia saa nyt euron kanssa yksi yhteen, tuotteiden alennushinnat tuntuvat suomalaiselle sikahalvoilta.

Puntaparatiisiin suuntaavat himo-ostelijat huomaavat pian, että ostoskadut eivät enää ole entisensä, sukupolvia palvelleet kauppaketjut pistävät lappuja luukuille. Monet niistä ovat kuitenkin ajautuneet tilanteeseen huonon bisnestajunsa ja markkinatuntemuksensa vuoksi.

Tällä viikolla suljettiin satavuotias Woolworths-ketju, joka jätti työttömäksi yli 20 000 työntekijää. Suurin osa ihmisistä, joiden kanssa olen keskustellut Woolworthsien sulkemisesta, pitävät asiaa omalla tavallaan surullisena, mutteivät yllätyksellisenä. Ketju on jo aikaa sitten menettänyt kosketuksensa todellisuuteen. Sekalaiseen tarjontaan ei voi luottaa, yksi toimipiste myy sukkia ja elektroniikkaa, toinen irtokarkkeja ja toimistotarvikkeita.

Woolworthsin paikka markkinoilla on hävinnyt ja yritys ei ole osannut profiloitua selkeästi. Vähän kaikkea ja kuitenkaan ei mitään riittävästi tarjoavalle yleisliikkeelle ei nykypäivänä ole tilausta.

Muitakin aukkoja on alkanut ilmaantua ostoskatujen siistiin rivistöön. Yli 75 vuotta toiminut lastenvaateliike Adams on sulkenut sata liikettään ja odottelee nyt loppujen myymälöittensä kanssa selvitystilassa, ja samoin toimii jatkuvaa superaletta tarjonnut keittiöihin erikoistunut huonekaluliike MFI, joka lempinimi "More F*cking Instructions" kertonee kuluttajien suosiosta.

Astiastojen brittiläinen Arabia eli Wedgwood on juuri julistettu selvitystilaan, mutta sekään ei asioita seuraaville tullut täytenä yllätyksenä. 250-vuotias yritys on kriitikkojen mukaan huonosti hoidettu ja taistellut rahatilanteensa kanssa kauan. Arvostetun brittimerkin valmistuksen vieminen halvan tuotannon Indonesiaan oli virheratkaisu ja ei arvattavasti nostanut pisteitä laatutuotetta hakevien kuluttajien arvoasteikolla.

Ehkäpä tästäkin taantumasta seuloutuvat jyvät akanoista ja käteen jää jotain positiivista. En epäile hetkeäkään, etteivätkö terveet ja ketterästi markkinoiden tarpeisiin reagoivat yritykset selviäisi ja entistäkin vahvempina.

Miia Godwin