Suomalainen yrittäjähenkiKeskiviikko 17.6.2009 klo 21.01 - Sampo Terho Yrittäjyyttä on pitkään arvostettu Suomessa harmillisen vähän. Yrittäjää pidetään usein jotenkin ahneena, järjestelmään sopeutumattomana yksilönä, jonka epäonnistumista naureskellaan ja menestystä kadehditaan. Keskustelu suomalaisten kateudesta on usein kiteytetty samoin kuin eräs aiemman kirjoitukseni blogikommentoija teki: suomalainen kateus muistuttaa liikaa venäläistä, jossa hyvät asiat halutaan ennen kaikkea pois muiltakin. Amerikkalaiseksi kateudeksi on taas sanottu sitä, että jos näkee naapurillaan jotain hienoa, haluaa ansaita sen myös itselle. Miksi Suomessa on sitten hyljeksitty yrittäjyyttä niin pitkään? Verrattuna vaikkapa Amerikkaan erona on tietysti historia. Suomessa elettiin vielä feodaalisessa kartanoajassa, kun Yhdysvalloissa jo harjoitettiin laajaa yrittäjyyttä. Edes murtautuminen vanhasta maatalousyhteiskunnasta ei meillä tapahtunut yksinomaan yrittäjyyden suuntaan. Pitkään ja voimakkaasti maassamme vaikuttanut sosialismi oli tietysti mitä parhainta lantaa yrittäjävastaisen asenteen kasvattamiselle. Myöskään nykyinen hyvinvointivaltio ei erityisemmin edistä yrittäjähengen voimistumista, onhan hyvinvointivaltiokin pitkälti luonteeltaan sosialistinen. Järjestelmä ei niinkään esimerkiksi tue vaikeuksissa olevaa yrittäjää, vaan tukijärjestelmä "palkitsee" vasta kaiken menettänyttä. Hyvinvointijärjestelmämme ei myöskään riittävästi kannusta työttömäksi jääviä suomalaisia ryhtymään yrittäjiksi itsensä työllistääkseen. Päinvastoin Suomessa perinteisesti ajatellaan, että töiden järjestäminen kuuluu valtiovallalle, ja töitä odotellessa valtion tuet ovat turvallisempi ja ehkä jopa moraalisempi vaihtoehto kuin yrittäjyys. Kuitenkin olisi täysin väärin sanoa, ettei yrittäjähenkeä ole Suomessa lainkaan. Periaatteessa Suomi voisi olla jopa yrittäjyyden mallimaa. Maailmassa ei ole montaa ahkerampaa tai vähemmän korruptoitunutta kansaa, ja meillä on aina osattu tehdä "isältä pojalle" pitkäjänteistä työtä hyvinvoinnin eteen. Suomalainen sisu on hyvä pohja myös yrittäjähengelle. Olikin lohdullista nähdä pari viikkoa sitten julkaistu kysely, jossa suomalaiset nuoret miehet totesivat yrittäjyyden ykköstoiveekseen työelämässä (Ilkka 16.2.). Kysely oli osoitettu Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan suomenkielisille yhdeksäsluokkalaisille. Pohjalaisilla onkin vanhastaan ollut yrittäjähenkeä muita suomalaisia runsaammin, johtuen varmaankin edellä mainittujen kartanoiden ja sosialismin historiallisesta puuttumisesta. Meidän suomalaisten varmasti kannattaisi pyrkiä laajemminkin venäläisestä kateudesta amerikkalaista kohti. Ei toisen saavutus ole itseltä pois. Menestynyttä yrittäjää voi pyyteettömästi ja rehellisesti sekä ihailla että kadehtia, kunhan tekee jälkimmäisenkin rakentavasti. Sampo Terho |
Avainsanat: Sampo Terho, yrittäjähenki, suomalaisuus, yrittäjyys, kateus, asenteet |
|
19.3.2009 11.05
Kalastaja
Negatiivista kateutta on kaikissa yhteiskuntaryhmissä puoluekannasta riippumatta. Omistusoikeus ja siihen liittyvä päätäntävalta on suomessa perinteisesti hyvin turvattu. Poikkeuksen tekee mm kaivoslaki, joka turvaa luonnonvarojen hyödyntämisen "yli" maanomistajan halun. Tämän hyväksyvät lähes kaikki poliittiset puolueet, erityisen vahvaa kannatus on kokoomuksen ja keskustapuolueen äänestäjien ja kansanedustajien keskuudessa. Hyvä niin. Mielipiteet muuttuvat yllättäen päinvastaisiksi, kun on kyse esim. kalastusmatkailun kehittämisestä. Vireillä on lakimuutos , joka antaisi matkailuyrittäjälle mahdollisuuden järjestää opastettuja kalsatusretkiä läänikohtaista viehekalastuslupaa hyödyntäen, yksi henkilö, yksi vapa, yksi viehe. Toteutuessaan esitys toisi paljon tilaa nykyisille ja uusille yrittäjille. Yllättäen muutosesitystä kiivaimmin vastustavat keskustapuolue ja kokoomus, jotka perinteisesti liputtavat yrittämisen puolesta. Ilmeisesti vanha asenne "minun vesi, minun kala" elää edelleenkin. Vesialueiden omistukset suomessa ovat niin pirstaloituneet, että ilman lakimuutosta kalastusmatkailun kehittäminen Suomessa ei onnistu. Muutos antaisi myös vesialueiden omistajille yhtäläisen oikeuden hyödyntää laajempaa kalastusoikeutta. Vai lieneekö tässä perimmäinen syy vastustukseen:" Vaikken itse yrittäisi, niin estetään myös muita yrittämästä". Lakiesitys ei puutu omistusoikeuteen, lisää vain vesialueiden hyödynnettävyyttä kaivoslain tapaan. |
19.3.2009 23.08
Kommunismi lailla kiellettävä
Edes murtautuminen vanhasta maatalousyhteiskunnasta ei meillä tapahtunut yksinomaan yrittäjyyden suuntaan. Pitkään ja voimakkaasti maassamme vaikuttanut sosialismi oli tietysti mitä parhainta lantaa yrittäjävastaisen asenteen kasvattamiselle. SDP ja muut kommunistipuolueet tekee tätä edelleen. |
20.3.2009 12.47
Kun toimeen tartutaan
Henki ei pelkästään henkenä riitä.Idealisteja ja ns. visionäärejä on pilvin pimein, mutta todellisia tekijöitä toimeen tarttujia vähemmän. Todellinen henki saa aivan uuden merkityksen toiminnassa |
23.3.2009 21.14
Julkinen puoli mukaan yrittäjähenkeen
Nyt jos koskaan yrittämistä ja yritteliäisyttä tulisi arvostaa.Maksimipanostus siihen, että julkiset tahot kuten Työ ja elinkeinotoimistot,kaupunkit, kunnat valtio, kela ja kaikki ne jotka palvelevat työntekijöitä panostavat myös yrittäjien palvelemiseen ja auttamiseen. |
26.3.2009 14.39
Yrittänyttä ei laiteta
En näe yrittäjyyteen suhtautumista noin pessimistisen sävyisenä kuin Terho. Päinvastoin, mielestäni yrittäjyyttä arvostetaan kovastikin ja kynnys oman yrityksen perustamiseen on madaltunut erityisesti nuorten keskuudessa. |
26.3.2009 16.49
Verkostosta kiinni
Kaikkihan riippuu omasta tuttavapiiristä. Jos kaikki tuttavasi ovat juoppoja lähikapakasta niin pääasiassa koko muu maailma on paska, myös yrittäjät ja erityisesti portsarit mutta kännissä on kiva olla, vaikka se tietysti on muiden syy. |
24.6.2009 12.37
Yrittäjäpä hyvinkin
No jaa, itse olen koulunpenkillä istunut reilun muutaman vuosikymmenen, ollut asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomessa ja maailmalla kansainvälisessä teollisuudessa vuosia ja toiminut yrittäjänäkin kuten yhä edelleenkin. |
24.6.2009 20.44
KYLLÄ
Ja ylpeä siitä! |
Aivan mahtava kirjoitus! Kaikkien tulisi miettiä omalta kohdaltaan teenkö minä asiat siten, että tämä mitä teen on minua vai odotanko mitä minulle annnetaan.Siis oikein syvällisesti ja antaumuksella.