On kaunis kesäpäivä suomalaiskaupungissa. Kolmekymppinen pariskunta poikkeaa keskustan terassille kahden lapsensa kanssa. Isä ottaa oluen, äiti pienen siiderin. Pöydässä kiltisti istuva lapsi saa jäätelöannoksen ja toinen lapsi nukkuu katetuissa vaunuissa. "Eivät lapset kuulu terassille" -supina ja paheksuvat katseet seuraavat perhettä.

Eivät lapset känniterasseille kuulukaan, mutta ei lapsen kehitys siitä häiriinny, että näkee isänsä ja äitinsä ottavan lasillisen tai pari fiksulla terassilla. Parasta tietenkin olisi, että lapsilla olisi myös tekemistä sillä välin, kun aikuiset istuvat ja seurustelevat. Suomesta puuttuvat muualla Euroopassa niin yleiset perheystävälliset kesäravintolat. Suomessahan terassikulttuuri on se, että terasseilla lähinnä juodaan; ne eivät ole mitään koko perheen virkistyskeitaita.

Tänne ei ole vielä rantautunut muun Euroopan malli, jossa pubeilla ja ravintoloilla on isot ja viihtyisät kesäterassit, joilla voi syömisen ja juomisen lisäksi lapset leikkiä. Esimerkiksi Britanniassa on normaalia, että lapsiperhe kutsuu toisen lapsiperheen kauniina kesäpäivänä pubiin, jossa lapset touhuavat leikkialueella, välillä vanhemmat leikkivät heidän kanssaan, siinä lomassa otetaan pari lasillista olutta tai siideriä ja syödään.

Meilläkin näitä muutama on, mutta lisää kaivataan. Esimerkiksi Oulussa on tällainen kesäkeidas Oulujoen varrella. Idyllisestä Koivurannan kahvilasta saa leivonnaisia, suolaisia piiraita, jäätelöä, olutta, siideriä ynnä muuta hyvää, ja nurmikkoisella terassilla voi pelata mölkkyä ja muita kesäpelejä. Vieressä on mattojen pesulaituri ja pieni, rauhallinen uimaranta. Ravintola on parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta pyörätien varrella.

Suomessa on muutenkin sellainen outo kulttuurinen piirre, että aikuiset ja teini-ikäiset lapset viettävät vähän aikaa yhdessä. Perjantai- ja lauantai-iltaisin teinit kokoontuvat lähiön keskustassa ja vanhemmat viettävät iltaa kotona - tai ravintolassa.

Italiassa perjantai-iltaisin lähdetään koko perheen voimin iltakävelylle ja sitten ravintolaan syömään. Teinit kokoontuvat aukioilla ja rantakaduilla keskenään, vanhemmat seurustelevat näköetäisyydellä omien tuttaviensa kanssa. Ravintoloissa kolme sukupolvea syö, juo ja istuu iltaa tuntikausia. Nuorimmat nukkuvat vaunuissa tai levotonta lasta pidetään sylissä, kukin vuorollaan. Alle kouluikäisetkin osaavat istua kiltisti ja syödä. Ilta saattaa jatkua lähemmäs puolta yötä, eikä seurueissa kukaan ole humalassa.

Suomessa viikonloppuiltoina ravintoloissa näkyy vain enemmän tai vähemmän juopuneita aikuisia, joiden lapset ovat isovanhempien tai palkattujen lastenhoitajien kaitsettavina. Meillä lapsiperheiden paikka on kotona - vai onko?

Eila Mäntyjärvi