Elämän kaupallishakuinen medikalisaatio on aito ongelma, ja moni ihminen saadaan markkinoinnin ja muun propagandan avulla kokemaan itsensä ongelmaiseksi eli sairaaksi. Toisaalta, vaikka juuri ujouden kaltaisia ominaisuuksia ei sairauksiksi ole mieltä luokitellakaan, voivat ne silti olla vaikeita ongelmia.

Moni ihminen kärsii raskaasti ujoudestaan. Sehän on yksi syy suomalaiseen alkoholikulttuuriinkiin: täytyy juoda, että pääsisi hetkeksi estoistaan. Ujot ihmiset eivät hevin saa seuraa ja kontakteja, vaikka yleensä hekin niitä kaipaavat.

Ujous on epävarmuutta, joka voi juontaa monenlaisiin tekijöihin. Aika usein taustalta löytyy epäonnistunut kasvatus ja ikävä kasvuympäristö, jotka eivät ole tukeneet ihmisen positiivista minäkokemusta ja sosiaalisia taitoja. Tällaisia tekijöitä löytyy usein kaikenlaisten psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien takaa. Aitoja vaikeuksia ne ovat, jos ne häiritsevät ihmisen elämää.

Toinen asia on, onko joku pilleri ujouteen hyvä ratkaisu. Mutta voihan se jollekulle ollakin.

yst. Heikki Ikonen

Millähän Suomalaiselle saisi enemmän tervettä itsetuntoa?

Tää on just tätä, lääkkeillä koitetaan tappaa ihmisten persoonallisuus. Yks on ujo ja toinen on ylivilkas. Ei muuta kuin mömmöt naamaan että kaikki on mahollisimman tasapaksuja. kannattaa kattoa sellanen leffa kuin Equilibrium.

Kyllä persoonallisutta pitää olla.

Onhan työttömyyskin medikalisoitu. Suomessa.

Saako siihen muitakin lääkkeitä kuin palkatonta työtä karenssin uhalla ?

Pah. Jokaisella vastuuta myös itsestään.

Toki jokaisella on vastuuta itsestään mutta myös työllä on arvo. Jos joku tekee jonkun työn ilmaiseksi muuttuu se arvottamaksi. Työttömyyskorvaus on korvaus siitä ettei yhteiskunnalla ole järjestää töitä, eikä voida pitää kohtuullisena että kukaa työskentelee 300e/kk palkalla. Ilman työttömyys korvausta, joka kymmenes työikäinen vastaantulija olisi rikollinen. Eipä ois enää kovin turvallinen paikka tehdä töitä.

En näe niin suurena ongelmana sitä, että joku tekee työn ilmaiseksi, että sen takia työttömien määrästä olisi suuri osa tämän takia työttömänä. Ongelma se silti on.
Moni kuitenkin saisi töitä jos oikein keskittäisi tarmonsa siihen, ihan järkevällä palkalla.
Tarmo keskitetään usein ainakin mielipidekirjoitusten pohjalta siihen, että kun ei voi tehdä mitään. Kun koko tarmo on keskitetty siihen alkaahan siinä varmaan itsekin uskoa, että ei sitten voi.

Alkuperäiseen aiheeseen palaten, minä olen kärsinyt ujoudesta nuorempana, ja aika vitsaus se oli. En uskaltanut lähestyä naisia, vaikka ulkonäössäni ei sinänsä isompaa vikaa ole.

Pitkän elämänkokemuksen myötä opin pääsemään ujoudesta siinä määrin, että pääsin suhteisiin ja löysin hyvän tyttöystävän.

Tuskallista on muistella ujousaikojani. Moni asia jäi kokematta. En tiedä, olisinko pillereitä vaivaan käyttänyt, mutta viinaa tuli ainakin imettyä. Se on aika kehno lääke.

Pitäisi miettiä mistä esim ujous johtuu, ennenkuin alkaa pillereitä siihen ottaan tai määräämään.