Blogin arkisto

Ujoudesta sairaus, sairaudesta brändi

Share |

Torstai 12.11.2009 - Petteri Pietikäinen, Jari Turunen


Terveyden kaupittelusta on hyvä esimerkki ujous, tuo suomalaisten "kansallispiirre" (ainakin italialaisten mielestä). Suomessa ujous on toistaiseksi pysynyt terveyden kauppiaiden tutkan ulkopuolella, mutta muutos voi olla tulossa.

Yhdysvalloissa ujoutta on markkinoitu voimakkaasti diagnoosilla sosiaalinen ahdistushäiriö (Suomessa vastaava termi on sosiaalisten tilanteiden pelko).

Syy ujouden brändäykseen oli masennuslääke paroksetiinia valmistavan monikansallisen lääkeyrityksen halu löytää uusia asiakasryhmiä ja maksimoida tuotteensa myynti. Ujous on kaupustelijan kannalta ihanteellinen luonteenpiirre, koska hyvin moni meistä voi tunnistaa itsessään tämän "sairauden" oireet.

Yhdysvalloissa ja muualla anglo-amerikkalaisessa maailmassa ujouden medikalisointi sairaudeksi (uhka) ja sitä seuraava terveyden kaupustelu (pelastus) on ehtinyt pidemmälle kuin Pohjoismaissa. Joidenkin huolestuneiden tiedeyhteisön edustajien mukaan Yhdysvalloissa riippumaton lääketiede alkaa olla pelkkä fraasi.
Amerikkalaisten tieteentekijöiden ja viranomaisten on muun muassa ollut vaikea löytää täysin ulkopuolista lääkkeiden vaikutusten arvioijaa, koska lähes kaikilla arvostetuilla psykiatreilla on merkittäviä taloudellisia kytköksiä lääkeyrityksiin.

Tiedettä halvaannuttaa myös julkaisemattomien (lääke)tutkimusten suuri määrä sekä se, että julkaistuista (lääke)tutkimuksista merkittävä osa on ns. haamukirjoittajien eli käytännössä lääketehtaan palkkaamien ammattikirjoittajien kirjoittamia. Moinen kytkös saattaa lääketieteen objektiivisuuden kyseenalaiseen valoon ja vääristää tietoa lääkkeiden tehosta.

Terveyden muuntamisesta kauppatavaraksi ei voi syyttää pelkästään lääketeollisuutta. Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä vaati alun perin lähes täydellistä oireettomuuden ja onnellisuuden tilaa. Siihen emme koskaan pääse, sillä kivut, kolotukset, kriisit ja ahdingot kuuluvat elämään. Ei valoa ilman varjoa.

Petteri Pietikäinen
Jari Turunen

Pietikäinen on aate- ja oppihistorian dosentti Helsingin yliopistossa, Turunen apulaisylilääkäri ja kuntoutuslääkäri Vervessä.

Avainsanat: Petteri Pietikäinen, Jari Turunen, ujous, lääkkeet, lääketehtaat, terveystuotteet


Kommentit

12.11.2009 11:23  Heikki Ikonen

Elämän kaupallishakuinen medikalisaatio on aito ongelma, ja moni ihminen saadaan markkinoinnin ja muun propagandan avulla kokemaan itsensä ongelmaiseksi eli sairaaksi. Toisaalta, vaikka juuri ujouden kaltaisia ominaisuuksia ei sairauksiksi ole mieltä luokitellakaan, voivat ne silti olla vaikeita ongelmia.

Moni ihminen kärsii raskaasti ujoudestaan. Sehän on yksi syy suomalaiseen alkoholikulttuuriinkiin: täytyy juoda, että pääsisi hetkeksi estoistaan. Ujot ihmiset eivät hevin saa seuraa ja kontakteja, vaikka yleensä hekin niitä kaipaavat.

Ujous on epävarmuutta, joka voi juontaa monenlaisiin tekijöihin. Aika usein taustalta löytyy epäonnistunut kasvatus ja ikävä kasvuympäristö, jotka eivät ole tukeneet ihmisen positiivista minäkokemusta ja sosiaalisia taitoja. Tällaisia tekijöitä löytyy usein kaikenlaisten psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien takaa. Aitoja vaikeuksia ne ovat, jos ne häiritsevät ihmisen elämää.

Toinen asia on, onko joku pilleri ujouteen hyvä ratkaisu. Mutta voihan se jollekulle ollakin.

yst. Heikki Ikonen

12.11.2009 11:41  ???

Millähän Suomalaiselle saisi enemmän tervettä itsetuntoa?

12.11.2009 13:36  Hevimies

Tää on just tätä, lääkkeillä koitetaan tappaa ihmisten persoonallisuus. Yks on ujo ja toinen on ylivilkas. Ei muuta kuin mömmöt naamaan että kaikki on mahollisimman tasapaksuja. kannattaa kattoa sellanen leffa kuin Equilibrium.

12.11.2009 15:20  Antti

Kyllä persoonallisutta pitää olla.

12.11.2009 19:45  Mitä seuraavaksi ?

Onhan työttömyyskin medikalisoitu. Suomessa.

Saako siihen muitakin lääkkeitä kuin palkatonta työtä karenssin uhalla ?

12.11.2009 21:16  AP

Pah. Jokaisella vastuuta myös itsestään.

12.11.2009 23:46  Hevimies

Toki jokaisella on vastuuta itsestään mutta myös työllä on arvo. Jos joku tekee jonkun työn ilmaiseksi muuttuu se arvottamaksi. Työttömyyskorvaus on korvaus siitä ettei yhteiskunnalla ole järjestää töitä, eikä voida pitää kohtuullisena että kukaa työskentelee 300e/kk palkalla. Ilman työttömyys korvausta, joka kymmenes työikäinen vastaantulija olisi rikollinen. Eipä ois enää kovin turvallinen paikka tehdä töitä.

13.11.2009 11:48  Uskon asioita

En näe niin suurena ongelmana sitä, että joku tekee työn ilmaiseksi, että sen takia työttömien määrästä olisi suuri osa tämän takia työttömänä. Ongelma se silti on.
Moni kuitenkin saisi töitä jos oikein keskittäisi tarmonsa siihen, ihan järkevällä palkalla.
Tarmo keskitetään usein ainakin mielipidekirjoitusten pohjalta siihen, että kun ei voi tehdä mitään. Kun koko tarmo on keskitetty siihen alkaahan siinä varmaan itsekin uskoa, että ei sitten voi.

16.11.2009 13:30  ujopiimä on hapanta

Alkuperäiseen aiheeseen palaten, minä olen kärsinyt ujoudesta nuorempana, ja aika vitsaus se oli. En uskaltanut lähestyä naisia, vaikka ulkonäössäni ei sinänsä isompaa vikaa ole.

Pitkän elämänkokemuksen myötä opin pääsemään ujoudesta siinä määrin, että pääsin suhteisiin ja löysin hyvän tyttöystävän.

Tuskallista on muistella ujousaikojani. Moni asia jäi kokematta. En tiedä, olisinko pillereitä vaivaan käyttänyt, mutta viinaa tuli ainakin imettyä. Se on aika kehno lääke.

16.11.2009 14:10  Niin ujo

Pitäisi miettiä mistä esim ujous johtuu, ennenkuin alkaa pillereitä siihen ottaan tai määräämään.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini