Tuloksettomina päättyneiden sopimusneuvotteluiden aiheuttama vahingonkorvausvastuuTiistai 9.3.2010 klo 9.01 - Anu Kangasniemi, Antti-Pekka Keränen Korkein oikeus on kesäkuussa antamassaan ratkaisussa (KKO:2009:45) ottanut kantaa toisen osapuolen etujen huomioon ottamisesta pitkälle edenneissä sopimusneuvotteluissa sekä perusteettomien odotusten luomisen merkityksestä vahingonkorvausvastuun perusteena sopimusneuvotteluiden päättyessä lopulta tuloksettomina. Tapauksessa oli kyse Tokmanni Oy:n ja Findepo Oy:n välillä lähes vuoden ajan kestäneistä sopimusneuvotteluista, jotka päättyivät lopulta tuloksettomina. Neuvottelut koskivat Findepon omistamia liiketiloja, jotka Tokmanni oli halukas vuokraamaan. Asiassa oli KKO:ssa ensisijaisesti kyse siitä, oliko Tokmanni menetellyt neuvotteluiden kuluessa sillä tavoin moitittavasti, että se oli velvollinen korvaamaan Findepolle asiassa syntyneen vahingon sopimusneuvotteluiden päätyttyä lopulta tuloksettomina. Osapuolet olivat aloittaneet sopimusneuvottelut tammikuussa 2005. Maaliskuussa osapuolet olivat sopineet suullisesti vuokran suuruudesta sekä siitä, että vuokra-aika alkaisi 1.9.2005. Findepo oli myös laatinut ja toimittanut Tokmannille allekirjoitettavaksi vuokrasopimusluonnoksen huhtikuussa 2005. Sopimus oli luvattu allekirjoittaa Tokmannin puolelta. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Tokmanni ei toisaalta missään vaiheessa myöskään reklamoinut, ettei se hyväksyisi esitettyjä vuokraehtoja. Vuokrattaviksi aiottuja liiketiloja myös remontoitiin Tokmannin toivomusten mukaan neuvotteluiden kuluessa. Ratkaisun merkityksestäLähtökohtaisesti sopimusneuvottelut eivät ole osapuolia sitovia ja neuvotteluista voidaan vetäytyä ilman pelkoa vahingonkorvausvastuusta, elleivät osapuolet nimenomaisesti asiasta toisin sovi. Kyseinen tapaus kuitenkin osoittaa, että mikäli neuvottelun osapuolella on vilpittömästi ja nimenomaan toisen osapuolen menettelystä johtuva perusteltu syy olettaa, että sopimukseen on päästy tai, että sopimus tullaan solmimaan neuvotelluilla ehdoilla, voi sopimuksesta ilman perustetta vetäytyvä osapuoli joutua korvausvastuuseen toista osapuolta kohtaan, mikäli tälle aiheutuu vahinkoa neuvotteluiden päättymisestä tuloksettomina. Anu Kangasniemi |
Avainsanat: vahingonkorvaus, sopimusneuvottelut, sopimusneuvottelujen sitovuus, vuokrasopimus |
|
12.3.2010 17.57
AP
Kun vielä saatais valtio ja julkinen puoli edes johonkin korvauksiin edes vähän vastaavasta niin yrityksille kuuluis miljardikorvaukset |
24.12.2010 7.38
christian louboutin
The article is worth reading, I like it very much. I will keep your new articles. |
Hyvä päätös, mutta sen merkitys on varmasti erittäin tapauskohtainen. Tässä tapauksessa oleellista on kai ollut se, että Tokmanni kielsi vuokraamasta tiloja Electroluxille eli se teki hyvin konkreettisen varauksen tiloista - mutta ei kuitenkaan tehnyt selväksi, että sen oma sopimus on kiinni tietyn ehdon eli sisäilman laadun saamisesta halutulle tasolle. Näin ollen KO ilmeisesti katsoi Tokmannin neuvotelleen puolivaloilla eli jättäneen liiaksi pimentoon oman keskeisen sopimusehtonsa, siis johtaneen Findepoa harhaan tavalla, joka johti korvausvelvollisuuteen.
Juuri tällä seikalla on uskoakseni ennakkopäätöksenä merkitystä jatkossakin: jos neuvotteluosapuolella on selkeä ja vahva ennakkoehto, se on tehtävä selväksi alusta asti, etenkin jos sopimuksen syntymättä jääminen tästä syystä voi aiheuttaa vastapuolelle menetyksiä.
yst. Heikki Ikonen