Hyvä investointi ei kysy suhdannettaTorstai 29.4.2010 klo 14:41 - Heikki Ikonen Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa!
Yleinen uskomus on, että taloudellisesti tukalina aikoina ei kannata investoida. Näin etenkin kuluttajavetoisissa laskusuhdanteissa: kun kuluttajat ovat velkaantuneet raskaasti, kysyntä laskee, ja se tuhoaa investointien tuotto-odotukset. Totuus on mutkikkaampi – onneksi, sillä siinä tapauksessa kuluttajavetoisista taantumista syntyisi itseään ruokkiva eli päättymätön syöksykierre. Sellaista ei historia tunne. Selitykseen voi törmätä arkiympyröissään. Tuttuun apteekkiin oli hankittu automaatti, joka toimitti farmaseutin päätteeltään pyytämät reseptilääkkeet putkea pitkin tiskille humauksessa. Vielä joku viikko sitten lääkepaketit noukki hyllyistä farmaseutti käsin. Ei tarvitse olla talousnero tajutakseen, miten paljon kallista työaikaa laite säästää apteekilta, koska lääkekuriirina toiminut farmaseutti voi siirtyä tuottavampaan työhön. Ja laite toimitti lääkkeet todella nopeasti. Laite ei näyttänyt edes kovin kalliilta, joten investointi maksanee itsensä nopeasti. Eikä sen hyöty riipu siitä, kasvaako lääkkeiden myynti. Apteekki myy joka tapauksessa lääkkeitä, ja automaattinen lääkekerääjä leikkaa kustannuksia markkinatilanteesta riippumatta. Laite lyhentää jonoja ja kohentaa asiakastyytyväisyyttä. Monessa apteekissa siihen on totisesti aihetta. Tämä kaikki parantaa apteekin kannattavuutta, vaikka liikevaihto ei kasvaisi. Yrityksen tuloshan ei ole liikevaihdon suora johdannainen, vaan tulojen ja menojen yhtälö. Liikevaihdon kasvu ei auta, jos kustannusrakenne ei ole hallinnassa. Kaikki todellinen kasvu perustuu kustannustehokkuuteen eli tuottavuuteen. Automaation tavoite on aina nostaa työn tuottavuutta, muuten siinä ei ole mieltä. Ihastelin laitetta ääneen minua palvelleelle farmaseutille, mutta hän ohitti kommenttini happamalla hiljaisuudella. Ilmeisesti hän koki laitteen vievän leivän ammattikunnaltaan. Samalla tavalla reagoivat puuvillankehrääjät 1700-luvun lopussa kehruu-Jennyyn, josta muodostui teollisen vallankumouksen virstapylväs. Automaation pelätään aina johtavan kasvavaan työttömyyteen. Mutta työttömyys ei ole kasvanut teollisuusmaissa sitten teollisen vallankumouksen, elintaso kylläkin. Viime kädessä automaattisesta lääkekerääjästä hyötyvät myös farmaseutit. Lääkkeiden kerääminen on farmaseutin koulutuksen hukkakäyttöä: mekaanista rutiinia, jonka kone voi hoitaa aivan hyvin. Asiakaspalvelussa koulutettu ihminen on korvaamaton. Eikä apteekeilla ole varaa maksaa parempia palkkoja kuin kannattavuutensa puitteissa. Yrityksen työntekijät ja omistajat saavat elantonsa samasta pussista: yrityksen kassasta. Kakkua kasvattavat vain plusmerkkiset tilinpäätökset. Samanlaisia investointimahdollisuuksia kehitetään joka hetki kaikilla toimialoilla. Hyvä yritys hyödyntää ne, parhaat yritykset ensimmäisenä. Heikki Ikonen |
Avainsanat: Heikki Ikonen, investointi, tuottavuus, kustannustehokkuus, automaatio, taantuma |
|
31.1.2010 21:41
Pertsa R
Uusi ja muutos herättää aina jossain vastarintaa |
1.2.2010 10:36
hyvät investoinnit jes
Näin se on, ja eturyhmät etunenässä vastustavat muutoksia jos katsovat niiden olevan itseltä pois. Mitä ne eivät aina edes ole, mutta varmuuden vuoksi napistaan. Kun omaa nenää pitkin vaan tuijottaa, kovin kauas ei voi nähdä. |
1.2.2010 10:57
Tehdään niin kuin ennenkin on tehty
Kyse on myös ruutineista ja niiden rikkoutuminen on joillekin ihmisille kova paikka |
2.2.2010 11:19
Hevimies
Tekniikka rulettaa jos on tapa jolla tehdä jokin asia tehokkaammin on typerää olla tekemättä niin. Vähän sama kun käyttäis 500 ihmistä lapioimassa yhden kaivinkoneen sijaan. |
3.2.2010 17:34
rulettaa se
Joo, ei porukkaa kannata pitää yhdessä työtehtävässä enempää kuin on pakko. On harhaluulo että se olisi muka hyvää työllistämistä. Ei se ole kenenkään etu. Hyvä tuo Hevimiehen lapiovertaus juuri. Sen takia ei monttuja enää kaiveta käsin, kun tulee halvemmaksi koneella. |
3.2.2010 17:58
Joonas
Kiinassa muuten tehdään edelleen isojakin maansiirtotöitä marssittamalla pataljoonittain kiinalaisia lapioiden kanssa paikalle. Ja katso - vuorikin siirtyy nopeasti. Ja halvalla. Pahat kielet nääs kertovat, ettei lapiokiinaliaisella ole oikeasti asiassa valinnavaraa. |
6.2.2010 12:53
Lapioarmeijat katoavaa kansanperinnettä Kiinassakin
Jos nälkäpalkalla teetetään, niin kohtuullisen edullista voi olla. Sotilaiden tekemä työhän ei maksa mitään, kun asevelvollisia ovat muutenkin. |
6.2.2010 17:02
Jorma
Lapioarmeijat Kiinassa saattavat olla katoavaa kansanperinnettä, muttta Suomessa sen sijaan ilman palkkaa teetetty työ lisääntyy jatkuvasti. |
6.2.2010 18:13
Haloo
Totta, mutta vain tyhmä tekee ilman palkkaa, ellei ole vapaehtoistyöntekijä |
6.2.2010 18:56
Thi is what we call reilu meininki
"Totta, mutta vain tyhmä tekee ilman palkkaa, ellei ole vapaehtoistyöntekijä " |
6.2.2010 19:01
Luuloja luuloja
Vaihtoehtoja löytyy. Aina.Ainakin pitkäaikaiseksi. |
7.2.2010 0:56
?
"Vaihtoehtoja löytyy. Aina.Ainakin pitkäaikaiseksi. " |
7.2.2010 10:34
Luuloja, luuloja
Ei kai niitä ilmaishommia kovin pitkään tarvi tehdä, eikä monta kertaa.Voihan sitä pitkällä suunnitelmalla alkaa yrittäjäksikin mieluummin tai ottaa jonkun työn josta otatuttaa loparit, jos ei muu auta. Siis ennen ilmaistöitä.Töitä ei löydy sillä tavalla, siis kunnon töitä, että odottaa, että viranomaistahoilta tulee kotiin kutsu. |
7.2.2010 13:47
Pienestä se alkaa
Mielestäni sillä ei ole väliä, miten opportunismillaan asiaan suhtautua sen osuessa, tai aikoessa osua kohdalle. |
7.2.2010 15:25
AP
Niin, sellaisia tilanteita syntyy solkenaan, että yrittäjä ei saa työttömäksi jäätyään rahaa mistään, ja toisaalta tehdessään yritystoimintaa riski on täysin hänellä.Kyllä palkansaajan asema on äärimmäisen turvattu tähän verraten. |
7.2.2010 15:42
Pienestä se alkaa
Korostettakoon nyt vielä, että olen hyvin toimeentuleva yrittäjä eikä mitään työttömyyksiä näköpiirissä. |
7.2.2010 17:43
liksa työstä
Työstä pitää saada palkkaa, kuntouttava tms nimike ei ole peruste palkattomalle työlle. Työttöömyyskorvaus voidaan tehdä vastikkeellisekikin, mutta palkan pitää vastata sitten normeja. Jos töitä kerran on, siitä pitää saada korvaus. Ilmaistyötä haluaisi varmasti jokainen ottaa vastaan. |
7.2.2010 19:51
Joku saa apurahoja, vaikka on rikas
Liksa työstä, totta. Kaikki ryhmät, sosiaaliluokat samaan asemaan tässä mielessä. |
7.2.2010 19:55
Joku voittaa aina
Vähän on eksytty aiheesta? Taloudellisesti tukalimmat ajat ovat joillekin taloudellisesti parhaita aikoja. Esim nyt perintätoimistot hurraavat? |
8.2.2010 17:32
Heikki Ikonen
Hauska nähdä vilkasta keskustelua. Sen verran haluan kommentoida tässä välissä, että orjatyötä - olkoon asevelvollisten velvoittamista kuten Kiinassa tai työvoimapoliittisena pakotteena kuten Suomessa tai muuta vastaavaa - ei voi laskea normaaliksi työksi, eli siitä aiheutuvat kustannukset eivät ole vertailukelpoisia tarkasteltaessa investoinnin kannattavuutta. |
14.2.2010 22:37
riippuui investoinnista
Kovassa noususuhdanteessa on aika helppo tehdä kohtuullisen kannattavia investointeja, jos tulosta katsoo parin vuoden tähtäimellä. Mutta veri punnitaan vasta kun heikommat ajat ovat käsissä. Jos vaikka kovalla velalla investoi ja saa muutaman prosentin tuoton suhdanteen huipulla, niin laskusuhdanteessa tulee varmasti lujaa takkiin. Tämmöiset firmat tekevät herkästi kupin siinä kohtaa. |
15.2.2010 11:03
Hyvä on hyvä
Investointi voi tietysti aina olla kannattamaton tai kannattamattomampi kuin joku toinen investointipäätös. Hyvä investointi on tietysti aina hyvä, mutenhan se ei ole hyvä investointi. |
15.2.2010 16:55
kyllä mutta
Riskejä on aina, mutta jotkut investoinnit ovat suhdanneherkempiä kuin toiset. Vaikkapa ravintola voi investoida gourmet-tason laitteisiin ja se voi lyödä leiville korkeasuhdanteessa, kun asiakkaita riittää ja he ovat valmiit maksamaan huippuruuasta. Sitten matalasuhdanteessa voi iskeä asiakaskato, kun luksuskulutuksesta leikataan. |
15.2.2010 18:34
Ken tietäisi sen
Kuka sen varmuudella tietää missä suhdanteet loppu tai alkaa, paitsi Björn Walhroos? |
17.2.2010 12:02
katso korkoja ainakin
Ei kai sitä voi tietääkään varmaksi, mutta korkotaso on ainakin hyvä mittari. Kun tämäkin laskusuhdanne lähti liikkeelle kunnolla, korot olivat olleet ensi nousussa ja sitten rysähtivät kattoon kun pankkikriisi pamahti käsiin tosissaan. Nyt korot ovat ihan kellarissa, joten jossain vaiheessa kestävämpi nousu perinteen mukaan on edessä. Rahan hinta on kuitenkin niin iso tekijä. |
Tuommoinen laitehan on vähänkuin logistiikan kehitystä omassa lajissaan. Kun hevosesta siirryttiin autoon ja purjelaivasta motorisoituun laivaan niin edistystähän se oli. Vaikka nurinaa sekin varmasti nosti, mutta homma hoitui tehokkaammin. Miksei siis apteekissa.