Blogin arkisto

Hullu taiteilija

Share |

Maanantai 14.6.2010 klo 13.00 - Kari Uoti


Kaikki järjestyksessä, elämä sujuu, laskut maksetaan ajallaan, ei tapahdu mitään odottamatonta, naapurit nyökkäilevät, koira ei kuse sukille. Onko tämä hyvä ihminen, joka elää onnellisena elämän aamusta iltaan, tuottaa taloudellista hyvää ja jälkeläisiä, jotka ovat yhtä kunnollisia ja ymmärtävät kuolla ajoissa, jotta eivät rasita valtiokonttorin tilejä.

Laskut maksamatta, mieli heittelehtii, satunnaisia kohtaamisia, rikkinäisiä suhteita, tuijotusta. Pelottava, arvaamaton, pukeutuu oudosti, en tunne, puhun siitä, se on outo. Taiteilijamieli ei ole taiteilijoissa, vaan ihmisissä, jotka osin ovat taiteilijoita. Nykyään taiteilijatkin ovat omaksuneet insinörismin, jossa kaikki on säntillistä ja suoraa.

Missä on onni. Järjestyksessä vai epäjärjestyksessä, sekavuudessa vai ennalta-arvattavuudessa, levottomuudessa vai rauhassa? Se voi olla missä vain. Elämän ohjaimet ovat hukassa, jos onnea etsii muiden kautta. Se voi tulla muiden mukana. Mutta vain kun aivot ovat auki ja mieli vapaa. Mieluiten ilman kemiaa, ihan omilla höyryillä.

Taiteilija nauraa ja huutaa, laulaa ja lausuu, kierii matolla kun toinen kuvaa. Kaikki jää raidalle, kameraan ja muitten päähän. Mieli lipuu ihmisten kesken, vapaana ja avoimena, löytää uusia, yllättäviä reittejä, luo uutta. Taiteilijahenki.

Painitaan, puristellaan, nostellaan, rakastellaan. Eletään. Elämä on hormonia, voimaa ja kosketusta, tunnetta ja välittämistä. Se on myös kyräilyä ja tuuppimista, toisten tallomista ja tuhoamista. Elämistä toisen verestä. Kaikki käy, kunhan se lisää onnea, oikeaa, ei uusia bemareita.

Kari Uoti
Oikeustieteen tohtori, MBA
Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi

Avainsanat: Kari Uoti, elämän järjestys, itsetuntemus, arvot, onnellisuus, boheemius, elämänfilosofia


Kommentit

14.6.2010 15.14  Ikuinen nuori

Ikuinen taiteilia,

Missä onni? Se löytyy kun elää elämäänsä. Irwinin sanoi. Ja elää elämäänsä... Ihmiset harvoin uskaltavat ja voin sanoa että minä uskallan koko 40 vuoden voimalla ja tahdolla. Höyryjä tai ei niin aina löytyy kieriskelyä, huumoria
tai mitä milloinkin. Loistava kirjoitus Uoti!

14.6.2010 20.20  Eri on

Onni on tosiaan jokaisella omansa, vaikka se ulkoapäin näyttäisikin toisen kopiolta.

17.6.2010 12.12  Jarmo Suomi

"Taide" on sana jota käytetään silloin kun ei keksitä todellisita argumenttia tai puolustusta "teoksen" olemassaololle. Aivan kuten YLE eräässä ohjelmaformaatissaan vinkuu katsojilta käsikirjoituksia, pistävät siis katsojan tekemään osan työstä puolestaan ja kehtaavat vielä rahastaa sellaisesta TV-maksun muodossa, samoin nämä ns. vaikeasti avautuvaa grafiikkaa yms. tehtailevat yksilöt pyrkivät rahastamaan ja antamaan ostajan itse rakentaa aivan kaiken alusta saakka - ja toki hän myös sen tekee jos hän on mennyt jo niin pitkälle että on astunut ostokynnyksen yli, tähän on syitä: 1. tällainen henkilö ostaa statuksen vuoksi ja sen on oltava hyvä koska se on kallis 2. Henkilö hakee siihen merkityksen ja sisällön vaikka kuinka väkisin koska on siitä maksanut, hänen on myös osattava tarpeen tullen kommentoida sitä jollain tavoin.

Kumpikin osapuoli on siis tyytväinen, ostaja arvelee ostaneensa jotain suurta, niin suurta ettei hän oikein sitä edes ymmärrä. Taiteilija hypistelee seteleitään ja ajattelee ettei tiennytkään olevansa noin hyvä, taas meni yksi: mikä onni että kissa kaatoi sen yhden purnukan kankaan päälle, se ehkä toi sen lopullisen hehkun. Kissaa pitäisi oikeastaan kiittää, harmi vain että hän suuttui sille ensi alkuun niin kovasti että teki siitä taideteoksen.

Esimerkkini oli kuvataiteen saralta, tämä ilmiö toki koskee myös musiikkia, teatteria... olisi niin mukavaa vain puhua teatterintekijöistä, musiikintekijöistä, tauluntekijöistä... TEKIJÖISTÄ! Mutta joukossa on kovin paljon näitä taiteilijoita, heitä jotka eniten yrittävät ja toisinaan melko surkuhupaisinkin keinoin, he ovat sananmukaisesti suurimpia YRITTÄJIÄ - ja kiehtovan usein he myös onnistuvat, taide sulle, raha mulle! Mitä muuta enää vaaditaan?

17.6.2010 13.33  Hevimies

Noh musiikissa tuo taide harvemmin rahaa takoo. Se mikä rahaa takoo on levy-yhtiöiden masinoima likuhihna poppi joissa on samat jumputukset, vain bimbot vaihtuu.

17.6.2010 14.10  Taidetta," taidetta" vai taidetta

Taidetta sekin on, että osaa tehdä taidetta josta saa rahaa, vaikka kaikki tai edes suurin osa ei tunnusta sitä taiteeksi sen jälkeen kun siitä saa rahaa.

18.6.2010 16.12  Tarja

Kuvittele maailma, jossa ei tarvitse tehdä rahaa. Voi vain keskittyä toteuttamaan itseään, tehdä kotityöt rauhassa, palvella muita (jos niin haluaa) ... Itse kyllä viihtyisin hyvin, mutta nälkä taitaisi tulla ajan mittaan. Ja taiteilijoittenkin on elettävä, joten hyvä,jos edes joillakin on varaa myös maksaa taiteesta, oli laadusta mitä mieltä hyvänsä.

18.6.2011 3.23  Coach Sunglasses

Don?t stop blogging! It?s nice to read a sane commentary for once.

18.6.2011 3.24  Coach Sunglasses

Thank you for the information ..well appreciated!

18.10.2011 12.58  Tommi T. Mäkelä

Sirkushuvit (lue:bemarit, viihde, tittelit) vievät kansalta huomion pois tärkeimmästä asiasta ja kysymyksestä: Mikä tekee minut onnelliseksi tai iloiseksi juuri nyt?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini