Opetusministeriön päätöksellä on 3.4.2009 asetettu työryhmä valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista. Työryhmä on jättänyt mietintönsä opetusministerille kesäkuun 2010 alussa. Kuumimmaksi perunaksi lienee muodostunut kysymys ruotsin kielen asemasta opetuksessa. Kaiken järjen mukaan olisi ruotsista tehtävä valinnainen muiden vieraiden kielten tapaan, mutta työryhmä on mietinnössään lähtenyt hölmöilylinjalle.
Opetusministeriön päätöksellä on 3.4.2009 asetettu työryhmä valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista. Työryhmä on jättänyt mietintönsä opetusministerille kesäkuun 2010 alussa. Kuumimmaksi perunaksi lienee muodostunut kysymys ruotsin kielen asemasta opetuksessa. Kaiken järjen mukaan olisi ruotsista tehtävä valinnainen muiden vieraiden kielten tapaan, mutta työryhmä on mietinnössään lähtenyt hölmöilylinjalle.
Mietinnössä ei suinkaan ehdoteta ruotsin kielen valinnaistamista, vaan sen aikaistamista, mikä on uskomattoman röyhkeää. Tämä suomenkielisiä koskeva esitys julkaistiin tietääkseni ensin ruotsinkielisessä mediassa (HBL), mutta ainahan suomenkielisiä on pyritty pitämään pimennossa näiden asioiden suhteen.
Muiden vieraiden kielten tarjonnan parantaminen ei suomalaisten kielivarantoa juurikaan kartuta, sillä oppilaiden resurssit kieliopintojen suhteen kuluvat lähes kaikkia kiinnostavaan yleiskieli englantiin ja pieneen pakolliseen ruotsiin.
Onko taas käymässä kuten aikoinaan peruskoulu-uudistuksessa, jolloin asiantuntijoita ei kuunneltu. Elinkeinoelämän keskusliitto esittää pakkoruotsista luopumista valintamahdollisuuksien lisäämiseksi.
Tarvitsemme globalisoituvassa maailmassa menestyäksemme monipuolisempaa kieliosaamista, vain englannilla ja huonolla ruotsilla emme pärjää. Myös Suomen Kuntaliiton taholta on työryhmän mietintöä arvosteltu. OPH:n Internet-sivuilla ovat kansalaiset keskusteluissa laajasti esittäneet pakkoruotsista luopumista, mutta heidänkin mielipiteensä on jyrätty yli.
Jäljet johtavat sylttytehtaalle, ja onkin pantava merkille työryhmän johtaja Timo Lankisen jäsenyys ruotsin kielen asemaa ajavassa Svenska nu -järjestössä. Lankisen jääviyttä asiassa ei ole kuitenkaan huomioitu.
Lankinen sekä opetusministeri Henna Virkkunen ovat jo aikaisemmin julkisuudessa ennakoineet pakollisen ruotsin opetuksen aikaistamista. Asia lieneekin päätetty etukäteen poliittisissa kabineteissa. Voidaan sanoa ruotsin olevan Suomen kouluissa ainoa poliittinen oppiaine.
Tuhotaanko nyt kymmeneksi vuodeksi toiveet suomalaisten kielitaidon monipuolistumisesta? Asiaa ei ole vielä lopullisesti päätetty, mutta työryhmän esitys ei hyvää ennusta. Kysymys on tiedosta, osaamisesta, kilpailukyvystä ja sivistyksestä, eikä mistään vähäisestä asiasta. Kehottaisin oppilaiden vanhempia heräämään asian suhteen.
Tapio Prusti
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Ilkka-lehdessä 15.6.2010
