Hesari otsikoi: "Talousrikoksista jää miljardien lovi yhteiseen kassaan". Huh huh, jos tämä olisi totta, yhteiskunnan pitäisi satsata PALJON lisää resursseja asian korjaamiseen, talousrikollisuuden kuriin laittamiseen. Onko tämä sitten totta.

Artikkelissa ilmenee, että tutkittavana olevien juttujen epäilty rikosvahinkojen määrä on hieman yli 100 miljoonaa. Aika kaukana artikkelissa arvaillusta 5-7 miljardista. Miksi poliisi ei sitten iske näihin miljardeihin, laita konnia kuriin. No sen vuoksi, että tätä ei ole olemassakaan. Kyse on muutaman virkamiehen harhoista.

Tämä ammattimaisesti harhoja esittelevä virkamies Markku Hirvonen, entinen verotarkastaja, nykyinen "tutkija", on tämän aiheen dosentti Bäckman. Puhuu sekavia ja saa isoja otsikoita. Mihin Hirvonen perustaa tekemänsä arvion, joka päätyy Hesarin kanteen? Onko kyse jostakin tutkimustuloksesta, jota olisi mahdollista ulkopuolisten arvioida, kyseenalaistaa sen uskottavuutta? No ei, kyse on Hirvosen mukaan, "yleisestä näppituntumasta".

Siis Hesari uutisoi totuutena tällaisen huru-ukon arvioita, jotka perustuvat sormettoman näppituntumaan. Tutkija Hirvonen jatkaa, "talousrikostuomiot ovat löperöitä, pitkät käsittelyajat heikentävät talousrikostorjunnan tehoa". Siis mitä!!

Talousrikosjutuissa pitkä käsittelyaika on täysin kohtuuton lisärangaistus, tuomiot ovat kiinteitä kaappeja, joihin liittyy taloudellinen tuho hyvin pitkinä ulosottoina. Hesarin viikonloppuna Wincapita epäilty kertoi tästä todellisuudesta, hän oli syytön, kuten myös Jippii epäillyt, joita grillattiin toistakymmentä vuotta, tänään selviää onko tämä loppu vai vieläkö jatketaan.

Näissä uutisoinneissa olisi syytä käyttää muitakin lähteitä ja vastakkasia näkemyksiä. Juttu voisi kuitenkin mennä pilalle, jos sitä ruvettaisiin oikein selvittämään. Talousrikollisuuden Johan Bäckman saa jatkaa virallisena lähteenä Suomen Pravdassa, mutta toivottavasti ei enää pitkään. 

Haloo Hesari – herää

Kari Uoti
Oikeustieteen tohtori, MBA

Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.oikeus.pro