Blogin arkisto
Teknologiasta ikääntyneiden arkea30.06.2015
Uusi teknologia tulee vauhdilla osaksi terveydenhuoltoa ja hoivapalveluita. Terveysteknologiasta toivotaan apua myös ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Alati kasvava ikäihmisten joukko on haastava paitsi terveydenhuollon kustannusten hillitsemisessä, myös elämänlaadun ja yleisen hyvinvoinnin parantamisen näkökulmasta, sillä yli 85-vuotiaista suurin osa on monisairaita. Heillä esiintyy esimerkiksi dementiaa, eri syöpämuotoja ja sydämen vajaatoimintaa. Ennakoitavuus ja sairauksien ennaltaehkäisy liittyvät olennaisesti ikäihmisten tarpeisiin kehitettyyn terveysteknologiaan. – Aikaisessa vaiheessa tehtävällä diagnoosilla on valtava merkitys. Olennaista on huomata henkilön passivoituminen tai sairauden ensimmäiset oireet. Ajoissa aloitetulla lääkityksellä voidaan merkittävästi parantaa vanhusten elämänlaatua ja hidastaa esimerkiksi muistisairauksien etenemistä, varadekaani Raimo Sepponen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta sanoo. Uusia terveysteknologian sovelluksia pidetään myös viennin näkökulmasta tärkeinä. Kansainvälisesti Suomi on terveysteknologian kärkimaita – ja eturintamassa myös vanhenevan väestön suhteen yhdessä Japanin, Yhdysvaltojen, Englannin ja Saksan kanssa. Turvarannekkeesta etämonitorointiin ja implantteihinTerveysteknologian historia ulottuu liki 40 vuoden taa. Ensimmäinen yksinkertainen avustava teknologia oli hätäpuhelin: lankapuhelin, jossa oli hälytyspainike. Kehittyneempi versio tästä oli 80-luvun lopulta alkaen yleistynyt turvaranneke tai turvariipus. Ongelmana oli se, että laitetta piti muistaa pitää mukana jatkuvasti. Viime aikoina yleistynyt etämonitorointi on huomaamattomana käyttäjäystävällisempää kuin mukana pidettävät tai päälle puettavat turvalaitteet. – Esimerkiksi unen laatu on tärkeä mittari hyvinvoinnin kannalta ja sitä voidaan tarkkailla matkapuhelinyhteyksillä. Eteisvärinän seuraamista varten on puolestaan olemassa jo ihon alle implantoitava monitorointilaite. Sitten on erilaista puettavaa elektroniikkaa, joka on vaivattomampi ottaa käyttöön, mutta ei yhtä luotettavaa. Ikäihmistä tuetaan kotonaYksin elävien ikäihmisten kotona asumista tuetaan niin ikään monenlaisin teknologisin sovelluksin. – Henkilön toimintaa kotona seurataan vaikkapa liikeanturein ja jos niiden lähettämät tiedot osoittavat liikkumisen vähentyneen tai loppuneen tai muuta poikkeavaa, kuten yöllisien wc-käyntien lisääntymistä, tiedetään, että jotain on kenties tapahtunut, Sepponen kertoo. Etämonitoroinnissa olennaista ja usein käyttäjälle tärkeää on, että hänen ei itse tarvitse aktiivisesti tiedostaa, että hänen hyvinvointiaan seurataan. Espoolaisen Maija Kaukorannan kotiin on asennettu liiketunnistimiin perustuva OMAseniori-turvapalvelu. Liiketunnistimet keräävät tietoa Kaukorannan liikkumisesta ja esimerkiksi jääkaapin oven avaamisesta, ja oppiva sovellus reagoi aktiivisuudessa esiintyviin poikkeamiin lähettämällä viestin Kaukorannan läheiselle. – Minulle riittää, että tunnen oloni turvalliseksi ja lähipiirini kokee samalla tavalla. En ajattele niitä "vartijalamppuja" sen enempää, 95-vuotias Kaukoranta sanoo. Turvaa ja seuraaTerveysteknologian tulevaisuus näyttää scifi-elokuvalta, kun liesituuletinkin osaa sammuttaa hellapalon itsestään. Ikääntyville ihmisille yksinäisyys ja turvallisuus kulkevat usein käsi kädessä. – Robotit yleistynevät yksineläjille turvaa tuovina seuralaisina. Merkittävin apu kotona asuville ikäihmisille tulee kommunikaatioteknologian suunnalta, kun isoruutuinen televisio saadaan osaksi näköpuhelinverkkoa. Implanttien hinnat tulevat reippaasti alas kilpailun kasvaessa, Raimo Sepponen Aalto-yliopistosta ennustaa. Maija Kaukoranta ei kaipaa ainakaan vielä arkiaskareisiinsa apua. – Pärjään hyvin, kun minulla käy kerran viikossa siivooja. Teen itse ruokaa, käyn kaupassa ja tapaan ystäviä. Jos kokisin, etten enää pärjää kotona, voisin hyvin mennä vanhainkotiin. Mutta nyt on hyvä näin, hän sanoo. Teksti: Terveysoperaattori |
