Blogin arkisto

Talousrikosoikeuden yleiset opit

Share |

Tiistai 2.9.2008 klo 14.37 - Kari Uoti, oikeustieteen tohtori, MBA


Rikosoikeuden professori Raimo Lahti Helsingin yliopistosta on lanseerannut talousrikosoikeuteen yleiset opit, jotka mahdollistavat liike-elämässä toimivien henkilöiden tuomitsemisen rikoksesta, vaikka lakikirjasta rikoksen tunnusmerkistöä ei normaali laseilla löydä.

Lahden mukaan henkilö, joka viranomaisten mielestä toimii holtittomasti liike-elämässä ja aiheuttaa toiminnallaan tappioita, voidaan tuomita rikoksesta, koska yleinen etu vaatii, että rikoslain säännökset ja sanktiot seuraavat nopeasti muuttuvaa talouselämää kitkattomasti.

Ensi alkuun ajatus tuntuu viehättävältä. Rikolliset eivät saa päästä vastuusta vain sen takia, että hidas lainsäätäjä ei ehdi mukaan viimeisimpiin talouselämän villityksiin. Lahden sinänsä lennokkaassa ajatuksessa on monia ongelmia.

Jos rikoksen tunnusmerkistöjä ei enää kirjoiteta lakikirjaan tai lakikirjassa olevia tunnusmerkistöjä on mahdollista tulkita laventavasti rikoksesta epäillyn vahingoksi, niin kuka ratkaisee, mikä on rikollista ja mikä ei? Miten liike-elämässä toimiva henkilö voi sopeuttaa oman toimintansa lakien mukaiseksi, jos lakeja on mahdollista vahinkotilanteessa tulkita laventavasti epäillyn, liike-elämän kaaharin vahingoksi.

Länsimaisen demokratian perusteisiin kuuluu oikeusvaltioperiaate, johon sisältyy laillisuus. Laeilla säädetään yksityisen ihmisen oikeudet ja velvollisuudet. Rikoslaissa laeille asetetaan vielä erityiset edellytykset: lakien on oltava tarkkarajaisia ja ennakoitavia, jotta ketään ei voida tuomita rikoksesta vahingossa ja/tai mielivaltaisesti. Jokaisen pitää voida kyetä arvioimaan ennakolta lakikirjaa lukemalla oman toimintansa lainmukaisuus/vastaisuus.

Tässä meillä on menty Raimo Lahden opastuksella talousrikosjutuissa ja vähän muissakin metsään. Suomessa viranomaisten päätöksellä on mahdollista päätyä rikolliseksi talouselämässä, luki lakikirjassa mitä tahansa. Jostakin syystä talouselämän etujärjestöt eivät ole kiinnittäneet asiaan huomiota, vaikka jotkut alan nokkamiehetkin ovat päässeet maistamaan tätä soppaa.

Ei ole häpeä puolustaa oikeuttaan saada laillinen kohtelu. On lammasmaista jäädä tuleen makaamaan ja hyväksyä mielivalta.

Olen käsitellyt Raimo Lahden näkemyksiä ja niiden seurauksia pankkioikeudenkäynneissä uudessa kirjassani Kirottu salaisuus.

Lue lisää Kari Uotin blogeja
Kirjoitus on julkaistu Kari Uotin luvalla

 

Avainsanat: Kari Uoti, Uoti Kari, arvot, rikosoikeus, liike-elämä, oikeusvaltio, rikoslaki, talousrikoslaki, viranomaisten toiminta, oikeustiede, suomen laki, rikosoikeuden professori, talousrikos, yleinen etu


Kommentit

3.9.2008 18.51  Tapio Rissanen

Professori Raimo Lahden tulkinta ei ole uusi.
Veroviranomaiset ovat vuosikymmenet harrastaneet samaa eli tehneet itse omaa lainsäädäntöä, johon hallinto-oikeudetkin ovat usein yhtyneet.
Samaa periaatetta on kuulemani mukaan harrastettu myös mm. natura-alueiden muodostamisessa.

3.9.2008 20.39  Heimoveli

Käytäntö, eli se mitä tulkintoja käytetään on aina jollain tavalla poliittinen.
Mm. se miten muissa maissa on käytäntönä kohdella maksujen oikeuksia julkiselle taholle suhteessa yksityisoikeudellisiin saataviin, ei ole kaikkialla sama. Suomessa on otettu käyttöön järjestelmä, jossa näistä maksuista myöhästyminen tai niiden maksamatta jättäminen siten, että maksetaan yksityiselle velkojalle ensin tavasta on tehty käytännösä rikollista. Näin yksityinen velkoja, siis esimerksi toinen yhtiö on paljon huonommassa asemassa saataviensa kanssa kuin vaikkapa verottaja, valtio ...
Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole kaikissa oikeusvaltioissa vaan velkojat ovat tasavertaisia keskenään. Jossain oli lehtijuttu, jossa muistaakseni Sauli Niiinistö aikoinaan ehdotti käytäntöön muutosta, mutta silloinen ( oliko oikeusministeri ? ) Tarja Halonen vastusti sitä, valtion täytyy aina saada omansa. Pitääkö valtio sitten paremmin ja varmemmin huolta ihmisistä kuin ykstyistahot, joilla ei sinänsä ole siihen ainakaan julkisesti velvollisutta on toinen kysymys. Suomessa on siis myös pidetty ja pidetään tätä järjestelmää yllä. Voisiko tätä rinnastaa siihen samaan kategoriaan kuin muut houlhousyhteiskunnan tavat jotka suomessa ovat mm.alkoholilaki, muualla maailmassa ei erilainen, vapaampi alkoholilaki aiheuta ongelmia, suomessa päättäjien mielestä kyllä. Muualla maailmassa saatavien tasavertaisuus ei aiheuta ongelmia vaan on yhdenvertaisuuskysymys, mutta Suomeen se ei tiettyjen päättäjien mielestä sovi.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini