Muutama suomalainen poliitikko ja poliitikkokandidaatti on ollut huolissaan pikavippejä tarjoavien yritysten lainojen koroista. Vuosikorko niissä nousee sellaiseksi, että sen voidaan ajatella olevan kiskontaa.

Muutama suomalainen poliitikko ja poliitikkokandidaatti on ollut huolissaan pikavippejä tarjoavien yritysten lainojen koroista. Vuosikorko niissä nousee sellaiseksi, että sen voidaan ajatella olevan kiskontaa.  

Yhteiskunta on määrännyt erityisen suojan verottajan valvonnassa olevien saatavien turvaamiseksi. Erityisesti yritysten osalta. Ensinnäkin laissa on määritelty rangaistukset näiden maksujen laiminlyönnistä sekä korot näiden maksujen myöhästymisestä. Asia on turvattu siten, että nämä saatavat ovat etusijalla yksityisten saatavia vastaan.

Käytännössä tapahtuu kuitenkin niin, että toiminnan jatkumisen kannalta kaikkien muiden maksujen laittaminen toissijaiseksi näihin nähden johtaa lähes poikkeuksetta toiminnan jatkamisen mahdottomuuteen. Kuitenkin nämä maksut – siis ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja arvonlisäverot ovat niitä, joille on asetettu korkeat myöhästymismaksut ja korot ja lisäksi vielä rangaistusvaatimukset, mikäli niitä laiminlyödään.

Laiminlyönnin ja sen asteen todentaminen on erittäin tulkinnanvaraista. Valitettavasti asiasta päättävät eivät käytännössä ymmärrä yritystoiminnasta mitään. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Ainakin kahta asiaa. Ensinnäkin yhteiskunta ja verotuskäytäntömme tässä asiassa suosii radikaalisti sitä, että on pääomia. Pelkän tulorahoitteisen toiminnan suhteen käytäntö on erittäin yrittäjävastainen.

Tässähän ei ole mitään uutta, onhan pääomatulojen verotuskin kevyempää kuin työllä hankitut ansiot. Vaikeuksissa olevaa yritystä rangaistaan lisää myöhästymismaksuilla ja koroilla, myöhemmin myös ulosottomaksuilla, jotka kasvavat korkoa koron päälle.

Tässä ajatuksena on se, että valtiolle tulouttamatta jättäminen on aina rikollisempaa kuin vaikkapa ihmisten palkkojen maksaminen ja työpaikkojen turvaaminen, eikä perintä ja valvontatehtävää voi tietenkään korvauksetta suorittaa.
Hyvällä tahdollakaan nämä korot eivät ole enää rajatapaus. Mikäli kyseessä olisi yksityisen tahon asettama korko, niin olisi varmasti koronkiskonnasta kyse.

Pikavippiyritysten tarjoamien pienlainojen koroista ollaan huolissaan sen takia, että ne kohdistuvat niihin, joilla menee muutenkin huonosti, kun tarvitsee pikavippejä ottaa.
    
Kannattaisi pitää meteliä ennemminkin siitä, miten valtio noudattaa itse paljon pahempaa heikomman hyväksikäyttöä ja koronkiskontaa. Tämä tapahtuu lain turvaamana ja viranomaisten voimin.

Ahti M. Pontinen
Pontinen on nimimerkki,
jonka mielipidekirjoituksia on julkaistu lukuisissa medioissa.
ahti.pontinen@hotmail.com