Johan oli tekstiä !

Nykyajan ihmiset osaavat pitää puoliaan. Toista oli ennen, kun herran pelossa elettiin. Käytöstavoista tietysti pitää olla, mutta kyllä palvelua ja laatua pitää osatakin vaatia. Vaikka reklamoimalla.

Kyllä se on niin, että monet yritykset syyllistyvät laiskaan viestintään, josta syntyy asiakkaalle olo, että heitä ei huomioida.

Hyvä asiakaskontakti ja -suhde on kaiken a ja o.

Joo, mutta onhan epäasiallisuus myös lisääntynyt? Ylipäätään oman edun tavoittelu, ahneus, itsekkyys, huijaus?
Siis ihan kaikkialla?

Onko se lisääntynyt, vai puhutaanko siitä enemmän? Ja mitä epäasiallisuus tai oman edun tavoittelu oikeastaan ovat?

Väitän, että ihminen on aina ollut itsekäs ja tulee aina olemaan.

Mikään ei kuitenkaan tule ylittämään työnantajien ahneutta. Siksi luette lehdistä riitatapauksista, joissa työntekijä voittaa työsuhderiidan.

Miksi sitten ei kirjoiteta tapauksista, joissa työntekijä yrittää vain rahastaa ja häviää jutun? Niitäkin on.
Johtuuko se siitä, että toimittajat ovat työntekijöinä puolueellisia juttujen valinnassa tai eivät ymmärrä yritysten toimintaa kokonaisuutena tai edes halua ymmärtää. Tietenkin on poikkeuksia joukossa. Hommahan menee kuitenkin niin, että täytyisi ymmärtää, ettei työpaikka ole mitään velkaa työntekijälle siitä, että hän on ottanut työntekijän palvelukseensa. Ajattelumallihan on usein edelleen tälläinen.Työpaikkahan myös usein antaa paljon sisältöä ja kehitysmahdollisuuksia, halu täytyy kuitenkin olla työntekijällä itsellään.
Tutkimuksien mukaan työnantajat eivät ole sen ahneempia kuin muutkaan ihmiset. Ajatusmalli jotenkin tulee mukaan siihen, että jos on asiakas saa valittaa mistä tahansa myyjäyritykselle, vaikkei nolisi aihettakaan. Tottakai on aiheellisia valituksia ja virheellisiä tuotteita ja se on asia erikseen. Eikä Suomessa ole hyvää palvelukulttuuriakaan.
"Mikään ei kuitenkaan tule ylittämään työnantajien ahneutta" kommentti on kuitenkin todellisuuden vastainen kommentti, joka kertoo kenties totaalista mustavalkoisuudesta, että maailma nyt on tällainen ja on aina ollut, ikään kuin kysessä olisi jokin ikuisuuteen kirjoitettu laki.
Todellisuudessa tämä on aivan höpö höpöä nykyisessä maailmassa. Pikemminkin Yrittäjillä on kova hätä uusien työntekijöiden juuri tuollaisesta asennevammasta. Mitäs tulevat töihin työnantajalle, joka on heidän mielestään riistäjä ja sortaja. Kyllä työntekijän tehtävä on hoitaa hommansa hyvin sekä käytännön työssä, että myös sosiaalisesti.
Ainoa turva kun jatkuvuuden kannalta on terve käyttäkate, joka on myös työntekijän syytä pitää mielessä.
Sitten on eri asia, kuka on kirjoittajan mielestä työnantaja ? Ovatko Stora Enso ja yksityinen elinkeinonharjoittaja täysin samalla viivalla työnantajina ja myös velvollisuuksiensa suhteen ?
Pyydän kirjoittajaa edes yrittämään samaistua toisen asemaan, eikä tekemään yleistyksiä tyyliin ; juutalaiset ovat .... työnantajat ovat....
Sitä paitsi kaikki ihmiset eivät ole itsekkäitä, myös sellaisia ihmisiä on, jotka katsovat asioita yli omien henkilökohtaisten etujensa.

Olisikohan näissä kommenteissa jonkin verran ironiaa mukana?

Työntekijänhän on oltava kiitollinen ja joka ilta muistettava työnantajaansa iltarukouksessaan. Pelkästä työnteon mahdollisuudesta.

Lait on tehty suojaamaan heikompaa osapuolta (työntekijää), mutta itse toivoisin niiden pikaista kumoamista.

Olen itse ahne työnantaja ja se tuo hyvää kaikille mukana pysyville työntekijöille.

Mihin tutkimuksiin viittaat?

Mm. Suomen Yrittäjät ovat teetättäneet tutkimuksia siitä, mitä yrittäjät arvostavat eniten ja mitä haluavat jne...
Raha ja aineelliset asiat ja arvot eivät poikenneet normaalien palkansaajien arvostuksista paljoakaan. Toki, tietenkin täytyy muistaa, että kaikki yrittäjät eivät ole työnantajia. Jos tällaisen tahon teettämä tutkimus on mielestäsi puolueellinen asiaa ovat tutkituttaneet, hieman eri asioita painottaen myös molemmat Iltapäivälehdet Suomessa, tutkimus oli samansuuntainen. Valitettavasti tarkkoja ajankohtia en muista. Tietenkin on niin, että voidaanhan tietysti tulkita, että se joka saa parempaa ansiotasoa on yksinkertaisesti ahneempi kuin se joka saa vähemmän ?
Uskon, että löytyy myös ihan Suomalaisia yliopistotutkimuksia, joiden tulokset osoittavat kuitenkin ettei väittämä: työnantajien ahneudella ei ole mitään rajaa, ei pidä paikkaansa.
Varmasti löytyy euttämättömästi muita motiiveja kuin pelkkä ahneus olla työnantaja, saatikka yleensä yrittäjä.
Useimmiten Yrittäjä on jollaintavalla henkilö, joka haluaa parantaa maailmaa jollain tavoin, kuten "öky-yrittäjä" Jari Sarasvuo sanoi. Suomessa on yrityksien kappalemäärästä suurin osa alle kymmenen henkilön yrityksiä, suurin osa työnantajista on kappalemäärällisesti näitä pienyrityksiä.
Jos sanotaan, että työnantajien ahneudella ei ole mitään rajaa, loukkaat varmasti samalla lukemattomia pienyrittäjiä, jotka ahneudessaan tienaavat paljon paljon vähemmän kuin keskimääräinen palkansaaja.
Samalla loukkaat varmasti tällä yleistyksellä montaa todella aidosti puhtaasti hyvää tekevää yhtiötä tai jopa ry:tä, joilla on yleishyödyllisiä tarkoituksia. Eikä työnantaja edes välttämättä personoidu johonkin yksittäiseen henkilöön.
Yhtään yritystä ei ole ilman ihmisiä ja näin ollen ei ole myöskään sellaista yleistä pahaa kuin työnantaja.
Myös verottaja on työnantaja. Myös valtio on työnantaja. Säätiö on työnantaja. SPR on työnantaja. Unicef on työnantaja. jne... ovatko siis kaikki työnantajat pohjattoman pahoja ja ahneita ? Asioita täytyy katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin jonkin yksittäiseen asiaan takertumalla.
Tutkimuksia kyllä löytyy, mutta se ei ollut tässä olleellista.
"Mikään ei kuitenkaan tule ylittämään työnantajien ahneutta." on suurinta paskaa mitä olla saattaa. Sori vaan !

Työntekijän pahaolo purkaantuu usein työnantajalle. Kuluttajan pahaolo purkaantuu palvelun tarjoajalle, jos ei muuta reittiä löydä. Minun kokemuksieni mukaan harvoin on kyse faktoista ja todellisista asioista, näiden raivokkaiden ja epäasiallisten ihmisten kohdalla. Halutaan vaan purkaa sitä pahaa oloa, ja "syyttömät" saa sen niskaansa. Ei tietenkään aina, mutta jos esim. tuotteessa on oikeasti vika, niin asiallinen reklamaatio korjaa asian, ja valittaja saa hyvitystä. Reklamoijan ei tarvitse hyökätä hullun kiilto silmissä ja moukari kädessä palveluntarjoajaa vastaan.

Sama työntekijä-työnantaja suhteessa. Jos kaikki on toiminut hyvin, ongelmista osataan puhua. Mutta jos työntekijä purkaa esim. kotiongelmiaan työpaikalla, niin siinä on työnantaja aika avuton.

Huono omatunto on myös yksi raivon ja asiattoman käytöksen katalysaattori. Jos ihminen toimii väärin, niin jossain sisimmässään hän myös sen tietää ja tiedostaa. Esim. aiheettomat sairaslomat, kyllä ne jossain jäytää, vaikka kirkkain silmin puhutaankin pitkittyneestä flunssailusta tai jopa se työpaikan huono henki ja ilmapiiri saa työntekijän sairastumaan. Jokainen tietää kuitenkin totuuden, ja uskallan väittää, esim. nämä maanantai-poissaolijat ovat hankalimpia työntekijöitä jo sen vuoksi, että huono omatunto saa heidät hyppimään työnantajien silmille jatkuvasti, syyttelemään ja arvostelemaan. Hyökkäys on paras puolustus, itseäänkin vastaan. Ja paha olo pitää jotenkin purkaa.

En usko yrittäjien olevan sen ahneempia kuin muidenkaan ihmisten. Rohkeampia, ja vähän hullumpia kenties.

Meitä on moneen junaan, ja yleistykset on vaarallisia. Jännä juttu on se, että toisessa ihmisessä ärsyttää monesti juuri se puoli, mitä itsessään häpeää tai inhoaa.

Miten sinulla, -avuton en ole- koetko olevasi itse ahne ihminen?

Sairaita ja häiriintyneitä ihmisiä kyllä liikkuu ihan kaikkialla keskuudessamme. Nytkin vähän aika sitten puhelin sattui soimaan kun olin menossa tavaratalon vessaan ja kun olin vessan oven aukaisemassa puhelin kädessä ja astin sisään, yksi ihan normaalin näköinen ( paitsi käytös ja silmät ) tyypi rupes ihan hulluna huutaan, että tää on vessa, että tännekö tulit puhumaan + muuta älytöntä + paskaa. Tyyppi oli melko uhkaavan oloinen ja näköinen.
Tapaus sattui Tampereella.