Lähestymiskiellolla julkisuuttaMaanantai 24.11.2008 klo 16.44 - Kari Uoti, oikeustieteen tohtori, MBA Lähestymiskielto oikeudellisena instrumenttina on välttämätön ja tarpeellinen, kun sen edellytykset ovat olemassa. Sitä on mahdollista myös käyttää väärin toisten ihmisten mustamaalaamiseen ja häpäisemiseen. Tässä tuomioistuimille on annettu suuri vastuu, niin kuin tuomiovallan käyttämisessä yleensäkin. Itse olen joutunut tällaisen väärinkäytösyrityksen kohteeksi, mikä kuitenkin pysähtyi tuomariin, joka asiaa käsitteli. Tänään tuomari ei onnistunut tehtävässään aivan yhtä hyvin, vaan meni julkisuusnarkkarin retkuun ja määräsi lähestymiskiellon ihmiselle, joka ei missään olosuhteissa halua lähestyä "uhria." Nyt tämä lähestyminen tehtiin rangaistavaksi. Lähestymiskiellolle on tarve. Valitettavasti vain silloin kun sitä tarvitaan, sillä ei juuri ole merkitystä. Lähestymiskieltoon määrätty toista vahingoittamaan pyrkivä ihminen ei lähestymiskiellosta piittaa, koska sanktiot ovat lieviä. Lähestymiskielto on siten tehokas vain, kun sitä ei oikeasti tarvita. Tuomioistuimet määräävät lähestymiskieltoja kovin ennakoimattomasti. Henkilön subjektiiviselle, vaille todellisuuspohjaa olevalle pelolle, voidaan antaa suojaa toisen vahingoksi, kun taas objektiivisesti uhkaavassa tilanteessa suoja evätään. Ovatko tuomioistuimet ammattilaisia ottamaan kantaa lain edellyttämästä todellisesta uhasta. Jos tämänpäiväiset perustelut osoittavat lähestymiskiellolle asetettavat edellytykset, on puolet suomaisista pikkujoulujen jälkeen lähestymiskieltouhan alaisia. Varokaa puheitanne kinkun äärellä, muuten voi liikkumisvapaus kaventua. Se voi kaventua, vaikka ette juuri puhuisikaan, jos vastaanottaja kuulee, vaikka huulet eivät liiku. Kari Uoti
|
Avainsanat: Kari Uoti, oikeus, lähestymiskielto, tuomioistuin, väärinkäytös, tuomio, mustamaalaaminen |