Rakkaan puhelinyhtiömme kaipaama urkintalaki puhuttaa. Nokia haluaa oikeuden valvoa työntekijöidensä sähköpostin tunnistetietoja, ja väittämän mukaan on uhannut lähteä koko Suomesta, jollei tätä seurantaa mahdollistavaa lakia tule eduskunnalta. Tarkoituksena olisi tukkia mahdolliset tietovuodot kilpaileville yrityksille.

Onkohan asia mietitty Nokialla aivan loppuun? Onko tosiaan niin, että yhtiön sähköpostin valvonta lopettaa tietovuodot. Eikö muka ole mitään muuta ja tekijälle turvallisempaa tapaa vuotaa tietoja, jos niin haluaa tehdä?

Lain hyödyllisyys näyttää vähintäänkin epävarmalta. Täysin varmaa sen sijaan on, että Nokian maine kärsii hankkeesta suunnattomasti. Monien asiantuntijoiden mielestä laki on perustuslain vastainen. Samoin on vaikea keksiä tätä näyttävämpää tapaa osoittaa tavallisille kansalaisille, että isoveli valvoo ja orwellilainen painajainen lähestyy.

Jälleen täytyy todeta, että nykyaikainen vapautemme on paljolti illuusiota. Historia ei kulje väistämättömästi kohti vapaampia oloja tai ajatuksia. Yleisesti ehkä vieläkin luullaan, että vaikkapa keskiajalla ihmiset elivät kirkon tai aateliston ehdottomassa valvonnassa, orjuutettuina niin mieleltään kuin ruumiiltaan.

Totuus taitaa kuitenkin olla, että aiemmin ihmiset olivat käytännössä vapaampia vaikka oikeuksia periaatteessa oli vähemmän. Ei aiempien vuosisatojen metsätorppien suomalaisia voinut esivalta vastaavalla tavalla seurata kuin nykyään. Ihmiset saattoivat elää viikkoja tai kuukausia ilman, että edes tapasivat "valvojiaan". Ei kukaan silloin voinut aina olla tarkkailemassa, mitä mies ystävälleen puhui tai metsään huusi.

Nokia aikoo tehdä tunnistetietojen tarkkailun automaattiseksi. Joka ainoa sähköposti suodatetaan, mikä varmaan pistää niitä kirjoittavat ihmiset mietteliäiksi. Meidän on syytä valvoa tarkkaan, ettei moderni teknologia tao meille lopulta vain kahleita käsiin ja kuonokoppaa suuhun.

Sampo Terho
Vapaa toimittaja ja tietokirjailija