Mistä johtuu, että lamavuosina syntyvyys kasvaa? Eräs irvileuka hoksasi päätellä, että tosi köyhällä ei tietenkään ole varaa huolehtia ehkäisystä... Oli miten oli, asiantuntijoilla on tapana selittää ilmiön johtuvan perhearvojen noususta. Mene ja tiedä, lamalapsia on joka tapauksessa enemmän kuin nousuhuumavauvoja.

Mitä muuta positiivista lama tuo tavallisen ihmisen elämään? Moni työtön kertoo alkuahdistuksen jälkeen kokeneensa monenmoista oivalluksen hetkeä: on hirveästi asioita, jotka eivät maksa mitään! Ulkoilu, yhdistystoiminta, ystävien/ sukulaisten/ naapurien tapaaminen, mitä vain. Kaikki asioita, joita ei "ehtinyt" tai "jaksanut" tehdä, kun oravanpyörä määräsi tahdin.

Oivallus poikii usein jatkoakin. Laman jälkeen väistämättä seuraava nousu ei enää houkutakaan. Eipä voisi vähempää kiinnostaa hypätä samaan rumbaan, josta putosi. Jokainen tuntee jonkun onnellisen alanvaihtajan, yrittäjäksi ryhtyneen tai muuten vaan uuden polun löytäneen.

Sentinvenytys on pakon sanelemana pahimmillaan piinaavan ahdistuksen paikka, mutta se tarjoaa myös tilaisuuden nähdä asioita uusin silmin. Shoppailukoukusta pääsee eroon, kun ei ole enää varaa ostella mitä vain. Kuinka laittaa edullista mutta maittavaa ruokaa, kas siinä haaste. Ylipäätään se havainto, että ihminen pärjää yllättävän vähällä, voi jopa mullistaa ihmisen maailmankuvan. Selviytyminen vähälläkin tuottaa arvaamatonta mielihyvää.

Kun nousukausina heikommat tuppaavat jäämään jalkoihin, lama tuo tullessaan kiinnostusta vähäosaisia kohtaan. Vapaaehtoistoiminta lisääntyy, yhteinen tekeminen houkuttaa, perhe ja muut läheiset alkavat saada tarvitsemaansa huomiota ja arvostusta.

Jatkuvien lomautus- ja irtisanomisuutisten paljouteen todellakin mahtuu ajoittain välähdyksiä lamakolikon kiiltävämmästä puolesta. Napataan niistä kiinni!

Katri Lampela