Tällä hetkellä valtionvarainministeriössä ja työryhmissä valmistellaan useita muutoksia Suomen verojärjestelmään samalla kun julkisessa keskustelussa nousee esiin erilaisia esityksiä verorasituksen kohdistamisesta uudelleen talouden taantuman aiheuttaman alijäämän kattamiseksi.
Useat näistä esityksistä ovat sellaisia, jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan erityisesti yrittäjien verotukseen. Esillä olleet muutokset vaikuttaisivat olennaisesti jo yksittäisinä muutoksina, mutta yhdessä ne voivat johtaa yrittäjän verorasituksen kiristymiseen hyvin merkittävästi.
Tällä hetkellä valtionvarainministeriössä ja työryhmissä valmistellaan useita muutoksia Suomen verojärjestelmään samalla kun julkisessa keskustelussa nousee esiin erilaisia esityksiä verorasituksen kohdistamisesta uudelleen talouden taantuman aiheuttaman alijäämän kattamiseksi.
Useat näistä esityksistä ovat sellaisia, jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan erityisesti yrittäjien verotukseen. Esillä olleet muutokset vaikuttaisivat olennaisesti jo yksittäisinä muutoksina, mutta yhdessä ne voivat johtaa yrittäjän verorasituksen kiristymiseen hyvin merkittävästi.
Samalla kun suomalaisille pk-yrityksille suunnatut huojennukset taloudellisessa taantumassa ovat jääneet vaikutuksiltaan melko vaatimattomiksi, näyttäisi, että verotuksen muutosten seurauksena yrittäjät ovat ottamastaan yrittäjän riskistä huolimatta yksi ryhmä, joka joutuu taantuman aiheuttaman valtion alijäämän maksajaksi.
Yleisesti yrittäjän verotus näyttäisi tulevaisuudessa monimutkaistuvan ja johtavan tarpeeseen laajaan verosuunnitteluun niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, jotta yrittäjän ottamalle riskille ja yhtiöönsä sijoittamille varoille saatavasta tuotosta ei aiheudu epäedullisen suurta verokustannusta.
Pääoman palautusten verotus muuttumassa
Valtionvarainministeriön valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi pääoman palautusten verotuksen muuttamiseksi vedettiin lausuntokierroksen jälkeen takaisin valmisteluun, mutta odotettavissa on, että hallituksen esitys tulee noudattelemaan jo nähtyä linjaa.
Luonnoksen mukaan sekä sidotun että vapaan oman pääoman palautus verotettaisiin lähtökohtaisesti osinkona, kun nykyisin pääoman palautus vähentää osakkeesta maksettua hankintamenoa euro euroa vastaan niin kauan kuin hankintamenoa riittää ja vasta hankintamenon ylittävästä osasta maksetaan veroa.
Useat yrittäjät ovat hyödyntäneet uuden osakeyhtiölain suomia joustavia keinoja rahoittaa yhtiönsä toimintaa. Taantumankin aikaan useat yrittäjät ovat sijoittaneet yhtiöön varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, josta ne ovat tällä hetkellä joustavasti palautettavissa eivätkä aiheuta korkorasitusta yhtiölle. Toteutuessaan kaavailtu uudistus johtaisi siihen, että yrittäjä maksaisi veroa saadessaan takaisin yhtiöön sijoittamiaan varoja kuin se olisi osinkoa.
Toteutuessaan uudistus johtaa siihen, että yritysten on harkittava uudelleen yhtiönsä pääoma- ja rahoitusrakenteen toimivuutta ja edullisuutta sekä valmistautua tarvittaviin toimenpiteisiin yhtiön sidotun ja vapaan oman pääoman osalta jo nyt. Hallituksen esitys on odotettavissa jo alkuvuonna 2010 ja lakimuutoksen esitettäneen tulevan voimaan mahdollisimman nopeasti.
Osinkoverotuksen muutoksesta
Osinkoverotuksen muutoksesta ei ole vielä saatu hallituksen esitystä tai edes työryhmän muistiota. Julkisessa keskustelussa esiin nostetut ajatukset ja valtionvarainministeriön tavoitteet antavat kuitenkin raamit yrittäjän osinkoverotuksen tulevaisuuden arviointiin.
Odotettavissa on, että tavoiteltu ansiotuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen eron kaventaminen ilman veroprosenttien korottamista edellyttää veropohjan laajentamista. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeellä lienee pääomatulo-osingon verovapaa osuus, joka on nykyisin 9 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta 90 000 euroon saakka. Keskustelussa on unohtunut, että verovapaakaan osinko ei ole yrittäjän näkökulmasta verovapaata, kun yritys on maksanut jaettavasta tulosta veroa 26 prosenttia.
Yrittäjän saaman verovapaan osingon kokonaisverorasitus yhtiön verokustannus huomioiden on nykyisellään 26 prosenttia. Verovapaan osuuden poistaminen kiristäisi siten olennaisesti useiden yrittäjien yrityksistään saaman tulon verotusta, vaikka tulo muodostuu heidän sijoittamalleen riskisijoitukselle. Verovapaan osuuden poistaminen nostaisi verovapaan määrän ylittävän pääomatulo-osingon kokonaisverorasituksen nykyisellään 40,5 prosenttiin.
Yhtenä vaihtoehtona uudistuksessa on osinkoverotuksen irrottaminen yhtiön nettovarallisuudesta. Nykyinen osinkoverojärjestelmä on kannustanut yrittäjiä jättämään yhtiöihinsä omaa pääomaa ja kasvattamaan yhtiöiden omavaraisuutta. Osinkoverotuksen irrottaminen yhtiön nettovarallisuudesta johtaa tarpeeseen yhtiön pääoma- ja rahoitusrakenteen suunnittelulle niin voitonjaon edullisuuden kuin yrittäjän riskienhallinnan näkökulmasta, koska osinkoverotuksen irrottaminen yhtiön nettovarallisuudesta voi kiristää kokonaisverorasitusta vielä enemmän kuin verovapaan osingon osuuden poistaminen ja laskea sijoitetun oman pääoman tuottoa merkittävästi.
Pääomatulojen verotus kiristymässä?
Viime aikoina poliitikot ovat esittäneet näkemyksiä suurituloisten ansiotuloverotuksen kiristämisestä sekä pääomatulojen verotuksen ja myyntivoittoverotuksen kiristämisestä. Toteutuessaan tällaiset muutokset kohdistuisivat jo muiden uudistusten ohella yrittäjiin kiristäen heidän verotustaan.
Jo osinkoverotuksen irrottaminen yhtiön nettovarallisuudesta ja pääomatulo-osingon verovapaan osuuden poistuminen lähtökohtaisesti kiristävät yrittäjän yhtiöstä saaman tulon verotusta merkittävästi, mutta pääomatuloverotuksen ja myyntivoittoverotuksen kiristäminen voi vielä lisäksi kiristää huomattavasti yrityksen myynnistä ja yritystoiminnasta luopumisesta seuraavaa verokustannusta.
Pääomatulojen verotuksen ja myyntivoittoverotuksen kiristyminen voivat tehdä esimerkiksi joistain yritystoiminnan jatkumisen turvaavista sukupolvenvaihdoskeinoista verorasitukseltaan kohtuuttoman kalliita. Pääomatuloverotuksen ja myyntivoittoverotuksen mahdollisiin muutoksiin on siis syytä varautua myös yrittäjän ja yrityksen tulevaisuuden suunnitelmien päivittämisellä ja yritystoiminnasta luopumisen ennakoivalla suunnittelulla.
Jani Peräsarka
Veroasiantuntija
KPMG Oy Ab
