Hazardin kielenkäyttö täyttäisi kevyesti kunnianloukkauksen tunnusmerkistön, jos Halme eläisi. Suomen laki suojaa eläviä, ei kuolleita. Kuolleitakin suojataan, mutta hiukan vähemmän. Tässä tapauksessa Halme ei saa lainsuojaa.

Miksi Hazard herjasi Halmetta vasta tämän jo vaihdettua hiippakuntaa? Hänen oma selityksensä on mediakriittinen, hän halusi kantaa kortensa kekoon kuolleesta käytävään keskusteluun. Näin hän välttyi myös kunnianloukkausväitteiltä. Näin hän välttyi myös siltä, että Halme olisi itse päässyt esittämään kantansa Hazardin väitteisiin. Hazard löi puolustuskyvytöntä, hakkasi kuollutta.

Tämäkin teksti on mediakritiikkiä, nyt se kohdistuu Kaarina Hazardin tekstiin.

Mistä Hazard kirjoitti, kun hän kirjoitti Halmeesta. Mitä hän siis oikeastaan sanoi, siis että henkilö on vitsi, niskamakkara, sikaniska, vaaraton möhkäleenmuotoinen kotieläin. Katsoiko hän peiliin kirjoittaessaan kolumniaaan? Kaarina Hazardin kuva on kolumnin vieressä. Jokainen voi itse arvioida, kenestä artikkeli on kirjoitettu.

Kaarina Hazard on vitsi.

Hänen juttuaan tulee lukea oikeiden silmälasien läpi. Nainen, joka ei naisena ole elämässään onnistunut pyrkii onnistumaan hakkaamalla miehiä. Hän uskaltaa hakata miehiä, kunhan nämä ovat varmuudella kovia ja kylmiä. Hän on siis myös pelkuri.

Surullinen tapaus joka kulmalta.

Kari Uoti
Oikeustieteen tohtori, MBA

Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi