Kirjanpito? Rikos?Tiistai 23.3.2010 klo 12.22 - Kari Uoti Yrittäjän velvollisuus on huolehtia, että kirjanpito antaa oikean ja luotettavan kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta. Kirjanpidon tekemättä jättäminen tai vääristely on rikos. Rikos ei voi tapahtua vahingossa. Henkilöllä pitää olla pahaa tekemisen tahto ja tekeminen pitää olla selkeästi määritetty laissa rikokseksi. Tätä viimeksi mainittua pahuuden ehtoa sanotaan rikosoikeudelliseksi laillisuusperiaatteeksi. Laista pitää ilmetä rikoksen tunnusmerkistö ennakoitavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Kirjanpidon tekeminen on teknistä suorittamista, mutta siihen liittyy myös hyvin paljon arvostuksellisia asioita, toisin sanoen tulkinnanvaraa. Tästä seuraa, että kirjanpitorikosten osalta kirjanpidon säännöt ja periaatteet joutuvat helposti ristiriitaan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kanssa. Väärin tekemisen pitää olla selkeästi määritetty, mutta kun väärin tekeminen riippuu kirjanpidon osalta arvostuksellisista asioista. Nämä kysymykset tulevat esille ns. pörssirikosjutuissa. Onko kirjanpito oikein ja onko mahdollisesti väärällä kirjanpidolla pyritty antamaan sijoittajille virheellinen kuva yhtiön taloudellisesta asemasta. Varsin pienetkin kirjanpidon virheet tai vääristelyt ovat johtaneet tuntuviin rangaistuksiin. Pörssirikosjuttujen osalta vaikuttaa hiukan siltä, että tutkinnan kohteeksi valikoituneet yhtiöt ja henkilöt ovat päätyneet hankalaan asemaansa aika sattumanvaraisesti. Kyse ei välttämättä ole heidän tekojensa kataluudesta, vaan profiilin korkeudesta. Rikosprosessin verkkoon ajautumisessa suuri merkitys on maineella, yrittäjän pärstäkertoimella. Onko pörssilistalla sitten yrityksiä, joiden kirjanpito on arvostukselle altis. Siis sellainen, että se vakiintuneen pörssirikostulkintakäytännön mukaan ei anna oikeaa kuvaa yhtiön taloudellisesta asemasta ja sitä kautta vääristää myös sijoittajille annettavaa kuvaa sijoituskohteesta? Tällaisia yhtiöitä varmasti on. Kyse on yhtiöistä, joiden taseessa on taseen loppusummaan nähden suuria hyvin arvostuksenvaraisia eriä, siis erilaisia immateriaalioikeusksia, goodwilliä ym. Jos näitä kirjauksia perataan samanlaisella kammalla kuin nyt jo päättyneitä pörssirikosjuttuja, voimme odottaa paljon mehukkaita ja suuria oikeudenkäyntejä, joissa on mukana televisiostakin tuttuja kasvoja. Kari Uoti |
Avainsanat: kirjanpito, kirjanpitorikos, pörssirikos, rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, lain tulkinta, arvostuserä |
|
26.3.2010 13.07
Heikki Ikonen
Nähdäkseni rikosoikeudellisen prosessin kohteeksi on valikoitunut yhtiöitä, joiden kurssilasku on tuottanut suuria tappioita sijoittajille, ja tämän laskun katsotaan olleen seurausta tietojen manipulaatiosta. Tämä ehto ei toteudu kaikkien yhtiöiden kohdalla, vaikka taseiden kirjauksia voisi pitää yliarvostettuina. |
26.3.2010 14.43
Kumpikampi
Laki vai oikeus? Aina ei toteudu kuin tuo eka. |
27.3.2010 6.54
Lasse
Suuremmat oikeudelliset vääryydet ovt varmasti pienempien kuin pörssiyritysten johtajien oikeusjutut. Nämä johtajat un pystyvät maksamaan lakimiehille jop hävitessään. Köyhemmälle jää velat ja lakimiehet rikastuu. |
5.4.2012 9.47
Antti
Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta. |
30.5.2012 9.10
Erkki
Tämä oli hyvin mielenkiintoinen aihe. Kiitos. |
19.1.2024 9.18
Alli
On tärkeää, että yrityksessä hoidetaan kirjanpito laissa määritellyllä tavalla. Asianajajaa saatetaan tosiaan tarvita avuksi näissä ns. pörssirikosjutuissa, jos yrityksessä ei noudateta lainkirjainta. Minulle ainakin on tärkeää, että yritykset, jotka ovat pörssissä, antavat oikean kuvan taloudellisesta tilanteesta, eihän sitä muuten osaa tehdä oikeita sijoitusarvioita. |
Pienemmissä yrityksissä lähtökohta on huonoissa tilanteessa
oikeuskäsitysperiaatteen vastainen. Pitää todistaa tai ainakin löytää todisteita ettei ole tehnyt rikosta. Esimerkiksi konkurssia tutkitaan lähtökohtaisesti rikoksena, sanotaan sitten mitä tahansa. Yrittäjän tai hallituksen jäsenen asema on tässä mielessä mielivaltainen. Olisi pitänyt ottaa selvää, vaikkei olisikaan tiennyt.Usein mahdotonta.