Suomi ei ole KreikkaTorstai 8.4.2010 - Heikki Ikonen Kreikan velkakriisi paisui sellaisiin mittoihin, että moni suomalainen säikähti oman valtiomme ylivelkaantuvan yhtä syvään kuoppaan. Hallituskin puhuu jo julkisen talouden kurista, ei elvyttämisestä. Joskus julkiset kulut on toki suitsittava, mutta Suomi ei ole Kreikka - ei lähelläkään, muistutti Suomen yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm maaliskuun lopulla Hämeen Sanomissa. Lindoholm totesi Suomen julkisen velan olevan vielä hallittavissa, vaikka se muutaman vuoden vielä kasvaisi. Maksamista helpottaa aikanaan noususuhdanne, joka maailmantaloudessa nostaa jo kovasti päätään. Lindholm näkee Suomen tulevaisuuden valoisampana kuin useimmat ekonomistit, mutta aivan lähiajat kriittisinä. Siksi hän vastustaa julkisen talouden kiristämistä nyt, sillä se voi murentaa yhä hauraat kotimarkkinat. Valtion nälkäkuuri johtaisi turhiin konkursseihin ja työttömyyspiikkiin. Olen Lindholmin kanssa samaa mieltä: valtion velka ei ole suurin ongelmamme, vaikka budjettivaje melkoiseksi repeää. Lähivuosina valtionvelka voi yltää 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mitä pidetään kriittisenä rajana. Mutta Suomen todellinen velka-aste aste on lähellä nollaa, koska valtiolla on velkaa vastaava määrä finanssiomaisuutta. Se koostuu lainasaatavista, pörssiosakkeista ja muista arvopapereista. Suotuisa tilanne on seurausta säästeliäästä talouspolitiikasta, joka alkoi jo 1990-luvun lamasta. Nousukausina on tehty ylijäämäisiä budjetteja eli kerätty rasvaa. 2000-luvulla valtiolla oli kolmena vuonna enemmän saamisia kuin velkaa. Tuolloin valtion korko- ja osinkotulot olivat korkomenoja suuremmat. Maailman valtioiden joukossa Suomi kuuluu Roope Ankka-kerhoon, minkä ansiosta saamme rahaa helposti ja halvalla. Velka on suhdannepoliittinen lääke, jolla kärvistellään vaikeiden aikojen yli. Ilman velkaa on tehtävä linjauksia, jotka käyvät tulevaisuudessa kalliiksi. Taantumat eivät kestä kuin muutaman vuoden, ja tämä korisee jo viimeisillään. Ennusteet povaavat maailmantaloudelle reipasta nousua tälle ja seuravalle vuodelle – kuten ennustin itse jo useampi kuukausi sitten. Julkinen talous ja työmarkkinat elpyvät kuitenkin viiveellä. Ne vaativat vielä jonkin aikaa tehohoitoa. Maailmantalouden pitkän trendin vuosikasvu on ollut kolmen prosentin tasoa. Sillä tahdilla velan maksumme onnistuu ilman tuskallisia uhrauksia. Nousukausi lisää myös valtion osinkotuloja ja omistusten arvoa. Pelkästään viime syksyn romahduksen jälkeen valtion osakesalkku on noussut useita miljardeja, ja osinkovirrat ovat vahvassa kasvussa. Seuraavan noususuhdanteen huipulla valtion omaisuus ylittää taas velat. Rakenteellisia ongelmiakin Suomella on, suurin niistä ikärakenteen paine sosiaalimenoille. Se on ratkaistavissa, joten on turha pelätä 1990-luvun uusintaa. Pankkikriisi maksoi tuolloin valtiolle järjettömästi, ja idänkaupan täydellinen jäätyminen kesti vuosia. Suomen luottoluokitus romahti pahemmin kuin miesten maastohiihto Vancouverissa. Tällaisesta rotkosta olemme kaukana – toteaa myös maailman tärkein luottoluokittaja Standard & Poor´s, joka antaa Suomelle korkeimman luottoluokituksen eli AAA:n. Korotkin ovat kellarissa, joten velanhoito on halpaa. Tällä hetkellä korkomenot ovat muutaman kympin kuussa per kansalainen. Korot ovat kyllä lähdössä lähiaikoina nousuun, mutta syynä on suhdanteen selvä kohentuminen. Rahoitusmenojen nousun kompensoi siis valtion tulopohjan tukevoituminen. Taloudessa täytyy katsoa vuotta tai kahta kauemmas. Pohjimmiltaan terve valtio kestää ajoittaisen velkaantumisen, koska sen maksukyky palautuu. Yrityksen konkurssi tai parin vuoden työttömyysputki taas aiheuttavat vaurioita, joiden hoitaminen on paljon vaikeampaa ja kalliimpaa. 1990-luky synnytti kokonaisen väliinputoajien sukupolven, josta maksamme vieläkin. Tuolloin valtion vaihtoehdot olivat kapeat, koska Suomen rahoitusasema oli nykyisen Kreikan luokkaa. Älkäämme toistako virhettä. Juuri tällaisia tilanteita varten julkiseen talouteen kannattaa pelivaraa kerätä hyvinä aikoina. Heikki Ikonen |
Avainsanat: Heikki Ikonen, velkaantuminen, ylivelkaantuminen, kansantalous, korot, elvytys, taantuma, noususuhdanne, budjettivaje, talouspolitiikka, pankkikriisi |
|
8.4.2010 11.18
Hevimies
Juu tulihan sitä tipahdettua kun IT lama alkoi ei ollu kauheen ideaali tilanne vastavalmistuneelle. Mutta joo ei toi valtionvelka todellisuudessa mikään älytön ole, se on samaa tasoa vuoden 2003-2004 velan kanssa ja sillon ei ollu mitään lamaa. http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401 Eipä myöskään kiinostanu sillon sossumediaa vaahdota valtionvelan suuruudesta. |
8.4.2010 11.21
Hevimies
hmm eipä tulostanu linkkinä kokeillaas ottaako foorumi html:ää vastaan. valtionvelka |
8.4.2010 11.22
Hevimies
www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401 |
8.4.2010 12.19
Tiedoksi, kertoo toimitus
Linkin saa aktiiviseksi laittamalla se kotisivun osoitteeksi nimi/ nimerkin alapuolella olevaan kenttään. |
8.4.2010 12.23
HÖPÖ HÖPÖ HÖPÖ
"Mitäs jos ottaisitte noita välinputoajia töihin, ettekä voivottelisi? Nämä ovat väliinputoajia siksi, että yritykset ja yrittäjät ennakkoluuloisesti jättävät nämä kortistoon, jos ei nyt esimerkiksi täyttä palkkatukea saa ja silloinkin ukko lentää kortistoon heti kun tuki katkeaa." |
8.4.2010 15.06
Hevimies
"TAITAVUUS, OSAAMINEN JA AHKERUUS JA MOTIVAATIO JA TÄLLÄISET ASIAT RATKAISEVAT." |
8.4.2010 15.48
HÖPÖ HÖPÖ HÖPÖ
Etukäteen saa kyllä erittäin suurella todennäköisyydellä selville jos niitä on varmasti aivan liian vähän tai jokin kertakaikkiaan puuttuu. Asia on näin. |
8.4.2010 16.49
Hevimies
hehe niinhän se sun mielikuvas saa sut uskomaan. jos asia todellisuudessa olisi niin ei kukaan itkisi saikku moottoreista työpaikoilla. |
8.4.2010 18.11
HÖPÖ HÖPÖ HÖPÖ
Niinpä niin. Saikkumoottoreita voi mtulla, mutta, jos otettaisiin varmat saikku ja taidottumuusmoottorit niin mitä siitä tulisi. |
8.4.2010 18.54
Ahti Pontinen
Itseasiaan: Kaikki elävät kuitenkin enemmän tai vähemmän velkarahalla, ihan muutamaa, alle kymmentä valtiota lukuunottamatta maailmassa. Niistä valtioista puolet on öljyllä rikastuneita. |
9.4.2010 13.55
ihq
Tältä sivustolta saa aina takuuvarmat perjantainaurut. :D |
9.4.2010 14.29
Heikki Ikonen
Pari kommenttia minultakin tähän väliin: |
9.4.2010 15.29
Hevimies
"8.4.2010 18:11 HÖPÖ HÖPÖ HÖPÖ" Eli 1 avoin paikka 30 pätevää hakijaa, 1 saa paikan 29 onnettomia vai heh ei se nyt ihan niin mene. Se joka sut vakuuttaa taidoistaan saa sen paikan vaikka se ei pätevin hommaan olisikaan. Se joka valehtelee uskottavasti ja on vaikka osittain väärentänyt työhistoriaansa tuskin soittelet yli 10v vanhojen työnantajien perään. Eli se on se sun mielikuva on se joka ratkasee, kenenkää todellista osaamista ja rehellisyyttä et tunnin työhaastattelussa saa selville. |
9.4.2010 15.57
Pete
Tuurinkauppaa työllistäminen, mielikuva ratkaisee ja se voi olla oikea tai sitten ei, valitusoikeutta ei ole. Ei uralla eteneminenkään ole aina kyvyistä kiinni, suhteet ja muut voi ratkaista enemmän, mutta tapauksia kai joka lähtöön. |
9.4.2010 16.39
HÖPÖ HÖPÖ HÖPÖ
Tuuria sanovat. Ne jotka on huipputekijöitä, huipulla, siellä ei näe yhtään keskinkertaista. Tuurilla ei ole siis asian kanssa tekemistä. Häviäjät luulee, että tuuri ratkaisee. Ei pelkällä tuurilla pääse. Höpö höpö höpö. |
9.4.2010 16.45
Hevimies
Veikkaaminenkaan ei ole pelkkää tuuri peliä mutta silti tuurilla on iso vaikutus lopputulokseen. |
9.4.2010 21.31
Pete
No ei toki pelkkää tuuria, se oli liioittelua kieltämättä, mutta on siinä sattumalla ja mielikuvilla osuutensa silti. |
11.4.2010 17.21
pahin takana
On tuossa jutussa totta ainakin se, että valtionyhtiöiden pörssikurssit ovat nousseet reippaasti, ja jos tämä suhdanne kestää kuten jo ennustellaan joka suunnalla, niin kurssit ja osingot jatkavat ylöspäin monta vuotta. Joten turha maalata piruja seinälle, se puoli valtion kassasta on kunnossa, ja jos firmojen voitot kasvavat kauttaaltaan, niin veropohjakin leviää. Pahin on takana, onneksi. |
12.4.2010 23.47
Solidium kohta 10 mrd
Valtion pörssiomistusyhtiö Solidium on arvoltaan kohta 9 mrd eukkaa, noussut yli 100% vuodessa. Viime nousukaudella monet yhtitä kuten Fortum nousivat satoja prosentteja ennen äskeistä romahdusta. Jos tahti on vähänkään samanlainen seuraavan nousukauden ajan niin Solidiumin salkun arvo nouseee kymmeniin miljardeihin lähivuosina. Sen perusteella Suomen velkaantuneisuus pitkässä juoksussa ei ole kovinkaan hälyttävää... |
13.4.2010 7.51
???
Solidiumin mainos? |
14.4.2010 0.35
peukut pystyyn vain!
Ei Solidium mainosta tarvitse, se on veronmaksajien omistama sijoitusyhtiö, jonne on koottu valtion pörssiyhtiöt. Mitä paremmin Solidiumilla menee eli tase pullistuu ja osinkovirta turpoaa, sen parempi meille kaikille. |
14.4.2010 14.00
Heikki Ikonen
Kiitos kommenteista. |
23.4.2010 14.59
Heikki Ikonen
Enpä malta olla paukuttamatta henkseliä, kun kerran tuoreeltan tällainen tieto saatiin tänään 23.4. 2010 |
"1990-luky synnytti kokonaisen väliinputoajien sukupolven, josta maksamme vieläkin. "
Mitäs jos ottaisitte noita välinputoajia töihin, ettekä voivottelisi? Nämä ovat väliinputoajia siksi, että yritykset ja yrittäjät ennakkoluuloisesti jättävät nämä kortistoon, jos ei nyt esimerkiksi täyttä palkkatukea saa ja silloinkin ukko lentää kortistoon heti kun tuki katkeaa.
Sitten vielä valitetaan?
Aika kaksinaamaista.