Kulunutta vuotta on tapana muistella vuoden viimeisinä hetkinä. Seuraava kirjoitus vie kuitenkin pitemmälle menneeseen, aina vuoteen 1987. Muistatko ajan, kun oli vielä Neuvostoliitto ja kun Nokia tarkoitti kumisaappaita ja autonrenkaita?

Kirjoitus on peräisin sanomalehti Kalevan yleisönosastolta ja on sittemmin julkaistu muun muassa Oulun 400-vuotisen historian kunniaksi ilmestyneessä Nelisatanen, aikamatka Ouluun -lehdessä. Joissakin lehdissä kirjoitus on päätynyt kevennykseksi ja hupijutuksikin.

Millaisia muistoja ja tunnelmia tämä ajankuva sinussa herättää?

Kulunutta vuotta on tapana muistella vuoden viimeisinä hetkinä. Seuraava kirjoitus vie kuitenkin pitemmälle menneeseen, aina vuoteen 1987. Muistatko ajan, kun oli vielä Neuvostoliitto ja kun Nokia tarkoitti kumisaappaita ja autonrenkaita?

Kirjoitus on peräisin sanomalehti Kalevan yleisönosastolta ja on sittemmin julkaistu muun muassa Oulun 400-vuotisen historian kunniaksi ilmestyneessä Nelisatanen, aikamatka Ouluun -lehdessä. Joissakin lehdissä kirjoitus on päätynyt kevennykseksi ja hupijutuksikin.

Millaisia muistoja ja tunnelmia tämä ajankuva sinussa herättää?

Rahalle olisi parempaakin käyttöä kuin agenttipuhelimien suunnittelu

Oulussa on yliopisto, jossa on mittava Tekninen tiedekunta ja vaikka Kostamus-hanke onkin hiljattain saatu päätökseen, ei meidän ole mitään syytä epäillä etteikö menestyksellinen vienti Neuvostoliittoon jatkuisi vahvassa kasvussa vähintäänkin seuraavan vuosisadan ajan.

Näin ollen on varsin arveluttavaa ja vastuutonta, että Oulussa tuhlataan aikaa ja rahaa kaikenlaisten sähköisten leikkikalujen - kuten juuri nyt näiden agentti- eli kenkäpuhelimien – aikaa vievään suunnitteluun. Insinöörikunta saisi lopettaa James Bond-filmien ja muun jenkkiroskan ihannoimisen, joka näyttää jo vaikuttavan vahingollisesti koko teknologisen kehityksen vakaviin tulevaisuudenlinjauksiin.

Kansainvälisen tiedeyhteisön silmiin ei myöskään ole syytä antaa kuvaa, että tasokas valtionyliopisto suosii fantasiahankkeita ja suoranaista leikkikaluteollisuutta.

Maamme yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ennen kaikkea teknisen kehityksen pääpaino tulee mukauttaa tärkeimmän ja edistyksellisimmän kansainvälisen yhteistyö- ja kauppakumppanimme eli Neuvostoliiton vastaaviin linjauksiin.

Suomen menestys ja taloudellinen kilpailukyky, puhumattakaan kulttuuri- ja sivistyskehityksestä, tulee olemaan menestyksekäs vain ja ainoastaan pidettäessä yllä luottamuksellisia, hyviä ja sydämellisiä naapuruussuhteita Neuvostoliittoon. Talous ja tekniikka ovat näihin liitännäisiä. Johan sitä edellyttää YYA-sopimus ja suomalainen talonpoikaisjärkikin.

Suomelle on YYA-sopimuksen myötä annettu aito vapaus toimia hedelmällisessä yhteistyössä maailmanhistorian kehittyneimmän Rauhanvaltion ja kiistatta humanistisimman yhteiskuntajärjestelmän kanssa.

Järki, hoi! Älä jätä! Suomen tulevaisuus on raskaassa teollisuudessa ja alati syvenevissä suhteissa Neuvostoliittoon. Meillä on vielä toivoa siitä, että oma yhteiskuntammekin saavuttaa saman kehitystason kuin siellä on.

”Yksi avojalakanen monien puolesta”