Lakimiehen työssäni olen kohdannut ajoittain hämmentyneen yrittäjän, joka on ihmetellyt, miksi määräaikaista työsopimusta ei voi solmia. Eräs tällainen tilanne syntyi, kun nimeltä mainitsematon yrittäjä oli rutiininomaisesti solminut määräaikaisen työsopimuksen uuden työntekijän kanssa.
Työntekijä esitti jälkikäteen määräaikaisen työsopimuksen päättyessä vaatimuksena yrittäjälle, että työsopimuksen tulee jatkua toistaiseksi voimassaolevana ja että määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle ei ole ollut perustetta.
Lakimiehen työssäni olen kohdannut ajoittain hämmentyneen yrittäjän, joka on ihmetellyt, miksi määräaikaista työsopimusta ei voi solmia. Eräs tällainen tilanne syntyi, kun nimeltä mainitsematon yrittäjä oli rutiininomaisesti solminut määräaikaisen työsopimuksen uuden työntekijän kanssa.
Työntekijä esitti jälkikäteen määräaikaisen työsopimuksen päättyessä vaatimuksena yrittäjälle, että työsopimuksen tulee jatkua toistaiseksi voimassaolevana ja että määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle ei ole ollut perustetta.
Tässä tilanteessa yrittäjä tiedusteli, onko työntekijän vaatimuksiin suostuttava ja oliko määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ollut sallittua.
Laki edellyttää perusteltua syytä, jotta työsopimus voidaan solmia määräaikaisena työnantajan aloitteesta. Ilman perustellun syyn olemassaoloa määräaikaisena solmittua työsopimusta pidetään suoraan lain nojalla toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.
Vastaus yrittäjän kysymykseen, oliko työsopimus lopulta määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, riippui siten vastauksesta kysymykseen, oliko määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen lain tarkoittama perusteltu syy.
Yrittäjä oli palkannut työntekijän määräaikaisella työsopimuksella ja hänellä oli oma selvä näkemys siitä, että määräaikainen työsopimus on tässä tilanteessa (kuten oli ollut aikaisemminkin) täysin oikea tapa palkata työntekijä. Asiaa tarkemmin perustelematta yrittäjä totesi, että hän ei voinut palkata työntekijää pysyvästi toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, kun yleinen taloustilannekin oli niin huono ja kysyntä heilahteli voimakkaasti.
Kun asiaa tarkemmin selvitettiin tosiasioista lähtien, kävi selväksi, että perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ei ollut. Yleinen huono yhteiskunnallinen taloustilanne ei ole lain tarkoittama perusteltu syy työsopimuksen solmimiseen määräaikaisena. Näin varsinkin kun huono taloustilanne ei näkynyt mitenkään kyseisen yrityksen toiminnassa tai tunnusluvuissa. Työsopimus oli siten toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.
Tilanne yllätti yrittäjän täysin. Mikäli ainoana vaihtoehtona olisi ollut työntekijän työllistäminen pysyvästi toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, ei yrittäjä olisi ilmoituksensa mukaan työntekijää koskaan palkannut. Vaikeuksista huolimatta tilanne saatiin kuitenkin tässä tapauksessa lopulta selvitettyä sovinnollisesti.
Kuinka yrittäjä olisi voinut toimia toisin?
Yllättävän usein joutuu kohtaamaan tilanteita, jossa yrittäjä perustelee itselleen, miksi hän on arvioinnissaan oikeassa, vaikka tosiasiassa hän perusteleekin sitä, miksi hänen pitäisi olla oikeassa. Tämä piirre on täysin inhimillistä ja sitä esiintyy toki myös muidenkin kuin pelkästään yrittäjien päätöksenteossa.
Ongelma yleensä korostuu, kun kyse on juridisen ammattitiedon soveltamista jokapäiväisissä työllistämistilanteissa. Vaatimukset yrittäjälle ovat tällöin verraten korkealla. Yrittäjän ei tulisi kuitenkaan vakuuttaa työllistämistilanteessa itselleen kritiikittömästi omaa kantaansa sopivasta ja laillisesta työsopimuksen muodosta. Tosiasiat ja vaikealtakin näyttävät yksityiskohdat tulee kohdata ja ratkaista, eikä niitä pidä sivuuttaa.
Pahaltakin näyttävät yksityiskohdat, joita ei voi muuttaa on vain hyväksyttävä ja tilanne on ratkaistava vaikeat asiat voittaen.
On ymmärrettävää, että oma arvostelukyky saattaa heikentyä kun yrityksen toiminnalle antaa päivittäin kaikkensa. Näkökenttä voi kaventua. Tämän tosiasian tunnustaminen ja sen hyväksyminen luo kuitenkin edellytykset sille, että vaikeassa tilanteessa tulee kysyneeksi objektiivisemman tahon näkemystä tilanteeseen. Ulkopuolinen taho voi nähdä tilanteen ”puhtaalta pöydältä” tosiasioiden valossa. Mikäli vielä juridinen osaaminen on hallussa, on oikean tilannearvion parhaat edellytykset käsillä. Puhelinsoitto kollegalle tai asiantuntevalle lakimiehelle saattaa säästää paljolta pienellä vaivannäöllä.
Keskustelin vielä myöhemmin aikaisemmin mainitsemani yrittäjän kanssa hänen tapauksestaan. Kysyin, kuinka asiat olivat sittemmin edenneet. Yrittäjä totesi vastauksensa yhteydessä, että ”välillä sitä vain näkökenttä sumenee, kun on joka päivä 100%:sesti sidoksissa tähän toimintaan, olen uskonut aina siihen, että kyllä nämä omin hartiavoimin hoidettuna hoituu kuten on hoitunut aikaisemminkin”.
Antti Haanpää
lakimies
Haanpää & Co Oy
www.hclaw.fi
Ihmetteeln tämän kirjoituksen jälkeen, kuinka suuret yritykset kuten Atria, Valio ja monien kuntien sairaalat, vanhusten kodit ym tarjoaa vuosi toisensa jälkeen vain määräaikaisia sopimuksia. Itse kirjoitin vuoden alussa kolmannen määräaikais sopimuksen, ei se mitään, mutta viimeksi meillä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen saanut oli 9 vuotta määräaikaisena. Joillain kavereillani on kuukauden työsopimuksia kerrallaan Itellalla.. Ei ole hääviä tämä nykyajan työpolitiikka ihmisille.. Isot yritykset viilaa linssiin työntekijöitä ja pienyrittäjät ajetaan ahtaalle, hienosti Suomen maa!