Blogin arkisto
Maailmanmestaruus on hengen voitto materiastaTiistai 17.5.2011 - Heikki Ikonen Kuudentoista vuoden odotus päättyi lopulta: Suomi on taas jääkiekon maailmanmestari. Urheilullisesta näkökulmasta mestaruudet eroavat eräin osin selkeästi. 1995 Suomi lähti kisoihin yhtenä suosikeista, koska NHL-pelaajat puuttuivat MM-kaukaloista. Suomen ykkösnyrkki Saku Koivu, Ville Peltonen ja Jere Lehtinen tiedettiin jo etukäteen kenties parhaaksi ketjuksi NHL:n ulkopuolella. Maailmanmestaruus ei tullut yllätyksenä. Jukka Jalosen ryhmältä harva uskalsi toivoa mestaruutta vielä kisojen puolivälissäkään. Suomi ei pelannut häikäisevää kiekkoa lopulta kuin muutaman erän: Venäjää vastaan kaksi ja Ruotsia yhden. Se ei yllätä, sillä Suomen pelaajamateriaali ei ollut paperilla ihmeellinen. Suurin tähti Mikko Koivu on toki Minnesotan kapteeni, mutta kilpailevista leireistä löytyi sellaisia kiintotähtiä kuin Aleksander Ovetshkin, Ilja Kovaltshuk, Jevgeni Afinogenov, Jaromir Jagr, Rick Nash. Suomen mestaruus onkin hengen voitto materiasta. Se perustui Jalosen sisään ajamaan kiekkoa kontrolloivaan pelitapaan, jota joukkue toteutti uskollisesti. Jokainen pelaaja hoiti nurkumatta sovitun roolinsa pitäen johtotähtenään joukkueen etua. Suomi ei ollut taidoiltaan kisojen ykkönen, mutta joukkuepelaamisessa, yhteishengessä ja sitkeydessä se hakkasi muut kirkkaasti. On uskomatonta, kuinka Suomi kerta toisensa jälkeen kömpi tappioasemasta voittoon – ja lopulta aivan ylivoimaiseen mestaruuteen. Se osoittaa poikkeuksellista periksiantamattomuutta ja itseluottamusta. Asenne henkilöityi Mikael Granlundissa, mutta yksinomaan hänestä se ei ollut kiinni. Finaalissakin Ruotsi oli niskan päällä kaksi erää, mutta Suomi jatkoi sitkeästi omalla pelitavallaan. Kolmannessa erässä uskollisuus palkittiin ruhtinaallisesti. Ottelun ratkaisumaalit mättivät miehet, jotka eivät tapaa heilua pistepörssien kärjessä. Se jos mikä todistaa pelitavan onnistumisen. Suomi voitti nimenomaan joukkueena, ei kasana huippuyksilöitä. 1995 mestaruus tuli loistavaan rakoon ulkoisten olosuhteiden kannalta. Suomi nosti päätään historiamme pahimmasta lamasta. Työttömyys oli massiivisella tasolla, mutta Nokian vetämä informaatioteknologian esiinmarssi loi Suomeen kokonaan uuden tuotantoalan. Vienti alkoi kukoistaa. Sosiaalipsykologiselta kannalta kokonainen aikakausi oli taittumassa. Maailmanmestaruus ja Nokia valoivat kansallista itseluottamusta ja ylpeyttä omasta osaamisesta. Syntyi tunne, että suomalaisten pärjääminen oli omissa käsissä. Emme olleet ruotsalaisten tai kenenkään puolitaitoisia pikkuveljiä, joiden ikuinen kohtalo on noukkia murusia rikkaampien pöydiltä. Olosuhteet ovat nyt samantapaiset kuin 1995. Vaikka globaali finanssikriisi ei rokottanut meitä yhtä raskaasti kuin monia muita maita, vientivetoinen taloutemme sakkasi raskaasti ja työttömyys loikkasi rajummin kuin kertaakaan sitten 1990-luvun raskaiden vuosien. Reaalitalous elpyy jo, mutta tilanne on silti hutera. Tässä tilanteessa maailmanmestaruus voi toimia samanlaisena henkisenä dopingina kuin 1995: me pärjäämme, kun vain luotamme itseemme ja toisiimme. Yrityksille Jalosen joukkue tarjoaa arvokkaan oppitunnin, sillä jääkiekko ja yritystoiminta ovat ryhmätyötä. Menestystä eivät takaa parhaat yksilöt, sillä siinä tapauksessa mestaruuden olisi vienyt Venäjä, Kanada tai Tshekki. Joukkuepelissä voiton vie se ryhmä, jonka yhtenäisyys, roolitus ja strategia ovat parhaat. Kun ne toimivat, ryhmästä kasvaa paljon enemmän kuin osiensa summa, koska jokaisen jäsenen panos nousee uudelle tasolle. Ja jokaisen panos ratkaisee. Jarruketjut eivät juhli otsikoissa, mutta ilman niiden onnistumista oma reppu heiluisi kohtalokkaasti. Venäjällä oli loistavia yksilöitä, mutta heistä ei ollut suurta iloa, koska supertähdet pelasivat heikosti joukkueena. He yrittivät ratkaista pelin yksin, eivät yhteistyöllä. Se vähensi heidän ja samalla koko joukkueen panosta. Lisäksi valmentaja Slava Bykov peluutti supertähtiään niin paljon, että he lopulta kompuroivat kentällä silkkaa väsymystään. Jalonen ei tähän sortunut, vaan hän peluutti ryhmäänsä tasaisemmin. Sen ansiosta jokaisella joukkeessa riitti virtaa ja sitoutumista kirjaimellisesti kalkkiviivoille asti – huipentuen finaalin taianomaiseen kolmanteen erään. Aivan kuten jääkiekko, yritystoiminta on joukkuelaji. Yrityksissä joukkuehenki näkyy helpoiten sen puutteena. Taustalla on usein ryhmän jäsenten aliarvostus. Eräässä korkean tason seminaarissa osallistujilta kysyttiin, minkä verran heidän mielestään yrityksen menestys riippuu johdon onnistumisesta. Johtajien mielestä menestys riippui noin 90-prosenttisesti johdosta. En muista enää, mikä on seminaarissa siteeratun tutkimuksen mukaan todellinen luku, reilusti alempi kuitenkin. Mutta oleellisempaa on, että vastaajien asenne oli mielestäni vinoutunut: se oli itse- ja huippuyksilökeskeinen. Yrityksissä työskentelee aina joukko ihmisiä, suurimmissa kymmeniä tuhansia. Joidenkin työpanos on toki helpommin korvattavissa kuin toisten, mutta yhtä kaikki jokaisen panos on tärkeä. Rakennusyhtiön johto saa loihtia vaikka kuinka loistokkaita strategioita, mutta niiden toteuttamiseen vaaditaan ammattitaitoisia ja työstään ylpeitä rakentajia. Jos johtajisto vähättelee muun henkilöstön roolia, heidän sitoutumisensa ja panoksensa laskevat. Yritykselle käy kuin Venäjälle: kun joukkuepeli tökkii, huippuyksilötkään eivät riitä menestykseen. |
|
Avainsanat: Heikki Ikonen, Granlund, joukkue, joukkuehenki, joukkuelaji, joukkuepeli, jääkiekko, Koivu, maailmanmestaruus, peli, sitoutuminen, suomi, voitto 
|
|
|
17.5.2011 12.59
Joukkue voitti
Vaikka se jonkun mielestä aina kuulostaa kornilta ja se on toistettu miljoona kertaa, niin joukkue voitti! |
|
17.5.2011 15.15
Sano muuta
Tää on mestaruus joka varmasti muistetaan just joukkuepelaamisesta ja sen arvosta ja se on just mahtavaa. Kaikki kunnia Selänteelle mutta Teemu ei voittanut yhtään mestaruutta vaikka maaleja mätti enemmän kuin kukaan. Ei vika tietysti Teemun ollut mutta kun joukkuepeli ei toiminut 100% niin ei kultaakaan. Nyt sitä tuli aika nimettömällä köörillä. Hattua ylsö ja korkealle! |
|
17.5.2011 15.26
Oi oi oi oiiiii
Kyllä on niin mahtavaa ja yhdistävää sano kuka tahansa mitä tahansa! |
|
17.5.2011 19.58
Ihanaa leijonat, ihanaa
Makeaa. Hunajaa. |
|
18.5.2011 8.50
Petri Niskanen
Pelaajat voittavat pelejä. Joukkueet voittavat mestaruuksia. Meillä oli joukkue. |
|
18.5.2011 11.08
Onnea Leijonille
Kyllä näin on! Paljon on myös negatiivista jotkut löytäneet.Mutta kyllä leijonat saa myös juhlia. Perille on ollut pitkä matka. |
|
18.5.2011 14.14
Hevimies
Niin helposti aina lähetään arvokisoissa dumaamaan maailmantähtien esityksiä, harva kuitenkaan muistaa että ne on jo seura joukkueissaan peluutettu puhki ennen kisoja. |
|
18.5.2011 21.03
AP
Juuri näin. Sitäpaitsi vasta sitten voitetaan, kun ollaan enemmän kokonaisuutena, kuin yksilöinä oleva summa. |
|
24.5.2011 21.46
Kyllä se vaan niin on, että kyllä on ihanaa
Ihanaa leijonat. Ihanaa. |
|
25.5.2011 23.09
C-S
Sovinistien voitto. Ainakin siinä valossa että ukot ryyppää ja kaatuilee, mutta VUODEN URHEILIJAKSI VALITTU NAINEN EI SAA SELVINPÄIN tuulettaa ilman anteeksipyyntöä. Vitun kieroutunutta! Onnittelut silti mestaruudesta, iso ja merkittävä työ! |
|
25.5.2011 23.26
AP
Sovinismilla ei ole MITÄÄN tekemistä asian kanssa. Jos joku puupää, tiukkapipo tai keltainen lehdistö saa jostain asiaa, niin se vaan on niin. Valitettavaa löytyy MISTÄ tahansa. |
|
26.5.2011 16.48
C-S
Parahin AP, media on sovinistinen. Niin se vaan on ja on aina ollut. Otin nimenomaan kantaa MEDIAN osuuteen. Käsittääkseni Minna Kauppi ei pyydellyt kansalta anteeksi voittoaan. Lannisti mediakohun vain anteeksipyynnöllä medialta... |
|
27.5.2011 17.16
Hevimies
Media on kaikkea muuta kuin sovinistinen, media on niin telaketju femakoiden talutusnuorassa ettei mitään rajaa. Kun Panu tytön kuppikoko oli femakoille liian suuri kiellettiin tältä naiselta leipä työ, samoin kävi Olvi tytölle joka muuten vaan oli femakoille liian kaunis. |
|
29.5.2011 12.34
Hienoa, että Suomi sai maailmanmestaruuden!
Näihin asioihin yritetään aina sotkea ties mikä ideologia tai muu oma juttu, mutta se on läpinäkyvää. |
|
30.5.2011 11.57
c-s
hevimies hakee aika kaukaa esimerkkinsä, onhan noista ajoista jo vierähtänyt 10 ja 20 vuotta... lähempää ei tainnu löytyä :) Mutta ymmärrän kyllä jos ajatus femakoista (oikea muoto on feministeistä) on pelottava. Tosin kaikki tasa-arvoista uutisointia puolustavat eivät ole feministejä, ei sinnepäinkään. |
|
30.5.2011 15.41
Kellu
Urheilu on maskuliinista. Kyse ei ole sovinismista tai feminismistä millään tavalla. Eikä Suomesta. Seuratuimmat lajit vain ovat miesten lajeja, niin joukkue, kuin yksilölajeissakin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Tähän on luonnollisia selityksiä. Meitä kiinnostaa kaikkein nopein 100 metrin juoksija tai kaikkein paras jääkiekkojoukkue. |
|
31.5.2011 11.13
Hevimies
heh ei femakoista ole haittaa kuin naisille. huolestuttavampaa sen sijaan on nykyään niin muodikas itu-hippi liike joka vedättää urpojen rahat. |
|
31.5.2011 11.55
Optimistit voittavat pessimistit moninverroin
Faktat ovat kuitenkin myös aina uskon asioita. Siis mitä auktoriteettia ja tutkimusta uskot. |
|
1.6.2011 0.40
C-S
Mä en valitettavasti välitä paljonko mun autoni hiilidioksidipäästö on, ja paljonko se maksaa, paljon se varmasti suurikoneisessa autossa on, mutta mun päästöt on niin peiniä näissä keitoissa. Mukavuus ennen kaikkea. Hipit voi vetää sätkiään mun puolesta jossain kaukana musta, samoin feministit poltelkoon rintsikoitaan ja hevihörhöt opiskelkoon aku ankat uudelleen, median on pakko olla sovinistinen, paineet on liian kovat jos kertoisi pelkkää totuutta, tarvitsee pakostakin lisätä soppaan sekaan hieman testosteronia, jotta saadaan kaikki jaloilleen ja tiettyjen ryhmien itsetunto koholleen. Ryyppääminen edustusiltana oli joka tapauksessa perseestä. |
|
1.6.2011 12.03
Hevimies
Hyvä idea, en olekkaan lukenut akkaria aikoihin. |
|
1.6.2011 12.37
AP
Kuten jo aiemmin todettua, niin kiekkoleijonien "ryyppääminen" on saanut täysin ulimitoitetut mittasuhteet siihen nähden mitä joskus on ollut ja siitä ei juuri mitään uutisointia. Täytyy ymmärtää, että nykypäivänä oikein etsimällä etsitään sensaatioita kuvakulmin, kirjoituksin, luuloin ja "muka" uutisin. Tietyssä mielessä ihmiset ovat tulleet nykyään jopa paljon ahdasmielisemmiksi kuin muka ahdasmielisempänä aikana "ennen vanhaan". Mitään mistään aiemmasta poikkeavaa kiekkoleijonien ryyppäämisessä ei ainakaan varmasti ollut mitä ennen on Suomessa tai muualla nähty. Jos tää on juopottelupornoa niin oli todella softia, siis todella, todella pehmeää. |
|
2.6.2011 10.13
C-S
Hevimies: Ethän tosissasi ole sitä mieltä Nupet, Jutit ym. voi kekkuloida EDUSTUSILTANA, mutta media sensuroisi kuvat? Huh... Lenin, Stalin ja tätä rataa kuoli jo ja me ollaan länsimaa. |
|
3.6.2011 17.05
Hevimies
Mun mielestä media on vastuussa siitä mitä julkaisee. Jokaisella täysi ikäisellä on oikeus juoda ja kotiin paluu pelireissulta ei nyt mikään virallinen edustustilaisuus ole. Kukaan tuskin kutsui mediaa sinne kaivelemaan häpeän aiheita, ois sieltä varmaan jotain positiivistakin löytyny julkaistavaksi jos halua olisi ollut. |
|
4.6.2011 12.34
AD HD
Aivan näin. Kaikesta saa paskaa jos haluaa ottaa nihilistisen näkökulman. |
|
9.6.2011 12.21
Heikki Ikonen
Kun paikalla on jotain 100 000 ihmistä ja tv-kamerat niin tietysti tilaisuus on harvinaisen julkinen, ja sen suhteen pojilta lähti vähän mopo käsistä. Näkihän sen jurrin jo kilsan päähän, jos televisiota edes vilkaisi. |
|
18.6.2011 3.19
Coach Sunglasses
Great Blog. I add this Blog to my bookmarks. |
|
18.6.2011 3.20
Coach Sunglasses
Don?t stop blogging! It?s nice to read a sane commentary for once. |
Yhteen hiileen puhaltaminen tuntuu välillä olevan vaikeaa vähän sielä sun täällä, mutta aina kun siinä onnistuu niin varmasti se myös palkitsee!
Mahtavaa Leijonat Mahtavaa!