Blogin arkisto
SananvapausPerjantai 30.9.2011 - Kari Uoti Sananvapaus on sitä että saa sanoa mitä mieltä on, sanoa tai huutaa oman itsensä kunhan ei loukkaa toista. Toisen loukkaaminenkin on jossakin tapauksessa sallittua, kun sillä on painava peruste. Puhumattomuus on pahasta. Puhuminen, pahankin puhuminen, toisten shokeeraaminen, on sallittua kunhan joku järki säilyy sanomisessa. Sananvapauden rajat eivät ole kiveen hakattuja. Joskus sallitaan enemmän, joskus vähemmän. Suomessa ollaan korostettu yksityisyydensuojaa sananvapauden kustannuksela, mikä on tuonut meille pyyhkeitä ihmisoikeustuomioistuimesta. Jussi Parviainen käyttää uudessa elokuvassaan sanansäilää pilkkoessaan entisen vaimonsa atomeiksi, pahan paloiksi, jotka lopuksi syö naama natisten. Jussi solvaa ex-vaimoaan, tämän uutta ja sittemmin ex-miestä. Jussi räyhää samalla tavalla kuin monet rakkaudessa pettyneet, Jussi tekee sen isolla kankaalle kaikkien nähden. Jussi syyllistyy kunnianloukkaukseen, mutta tuskin ex-vaimo jaksaa asiaa käräjillä käyttää, koska vaarana on aina uusi elokuva. Siksi purkaus jäänee tähän, toisaalta ex-vaimo on ollut aika aktiivinen omassa julkisuudessaan, joten aika näyttää. Bodom-järven murhat ovat Suomessa reikä monen sydämessä, kolme nuorta tapettiin raa'asti, murskaamalla kallot kivellä ja rei'ittämällä nuoret ihmiset lukuisin puukoniskuin vielä kuoleman jo soitettua kelloaan. Murha on selvittämättä, Nils Gustafsson vapautui saamastaan murhasyytteestä, koska näyttö tuomitsemiseen ei riittänyt. Saako tästä asiasta puhua, voidaanko asiaa pohtia perustamalla oman ääneentapahtuva resoneeraaminen todennettuihin faktoihin, voiko vapauttavan tuomion jälkeen edelleen olla sitä mieltä, että kyllä se todennäköisesti Nisse oli, teosta ja syyllisyydestä jäi järkevä epäily, minkä vuoksi Nisseä ei sitten tuomittu. Tuomioistuin perustaa tuomionsa sille esitettyihin tosiseikkoihin, jos näyttö ei riitä, tuomiota ei anneta. Henkirikoksissa tuomitsemiskynnys on korkea. Monessa jutussa tuomioistuin pitää todennäköisenä, siis lausuu sen ääneen, että syytetty on tekijä, mutta koska syyllisyydestä jää järkevä epäily, tuomiota ei tipu. Saanko minä nyt olla sitä mieltä, että Bodomin-järven murhissa ei todennäköisesti ole ulkopuolista tekijää, koska sille ei ole mitään järjellistä perustetta eivätkä tapahtumat tällaista johtopäätöstä tue, saanko olla tätä mieltä loukkaamatta Nissen kunniaa. No oli miten tahansa, olen tätä mieltä ja katson, että mielipiteeni kuuluu sananvapauden piiriin, oikeuteeni puhua, lausua mielipiteeni, jotka perustuvat todennettuihin faktoihin. Ratkaisematon murha on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä asia. Kari Uoti Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi |
|
Avainsanat: Kari Uoti, sananvapaus, loukkaaminen, loukkaus, shokeeraaminen, kunnianloukkaus, mielipide 
|
|
|
2.10.2011 20.34
Vaikken mitään asiasta tiedäkään
Aika tarkat kriteerit on, mutta silti myös todella paljon tulkinnan varaa. |
|
11.10.2011 9.49
Jarmo Suomi
Jumaliin uskomattoman henkilön on ainakin melkoisen mahdotonta pilkata jumalia. Ei kai sellaista voi pilkata jonka olemassaoloon ei edes usko? Kaikenkaikkiaan ihminen ei voi uskossaan, kohdistukoon se mihin vain, olla kovin vahva mikäli hän loukkaantuu syvästi jonkun toisarvoisesta piikittelystä, ei hänen kuuluisi sellaiselle painoarvoa antaa. Kuolemantuomioista olisin mielissäni, jo ihan taloudellisestikin maan asioita ajatellen, mutta ehkä erilaiset pilkka-asiat eivät niihin kuitenkaan kuulu. Pullamössöyhteiskunta on saanut aikaan sen että ihmiset uskonasioiden ulkopuolellakin ovat kamalan kovia loukkaantumaan kaikesta. |
|
11.10.2011 11.23
Hevimies
No enitenhän noita hihhuleita pelottaa se että ne menettää pikkuhiljaa vaivalla ryöstämänsä rahat. |
Hmm eikös kunnianloukkauksessa kuitenkin ole aika tarkat määritykset millä syytteen nostaa. Ellen ihan väärin ole ymmärtänyt niin totuuksia saa sanoa oli ne sitten kuinka loukkaavia tahansa.
Huvittavin loukkaus laki lienee kuitenkin jumalan pilkka josta on 1700 luvulla jaettu Suomessa kuoleman tuomioita. Vielä 1990 luvulla jumalanpilkasta on tullut enimmillään 4 vuotta vankeutta. Nykyään jumalanpilkka on muutettu uskonrauhan rikkomiseen ja siitä on jossa maksimillaan 6kk vankeutta.
Sikäli huvittaa että surkea reppana nimeltä jumala tarvii ihmisen luomia lakeja suojellakseen itseään ilkeiltä ihmisiltä, jotka loi omaksi kuvakseen.
Mutta niin jos juridisesti asiaa ajatellaan, että oikeudessa tuomioiden tulee perustua faktaan ja siihen että on näyttöä siitä että on uhri jota on pilkattu.
Koko jumalan olemassa olosta ei kuitenkaan ole yhtään mitään näyttöä. Miten voidaan tuomita ketään sellaisen loukkaamisesta minkä olemassa oloa ei voida mitenkään todistaa.