Kuulin viikonloppuna, että pappani on todella huonossa kunnossa. Viimeiset kuukaudet olen pitänyt vauhtia päällä niin, että en ole käynyt kotiseudullani pariin kuukauteen katsomassa isoja vanhuksia. Mulla siis on sekä äidin että isän vanhemmat elossa ja vielä olleet viime aikoihin asti todella hyvässä vedossakin. Mummo täytti helmikuussa 80 ja ostin hänelle trampoliinin. Sanoin, että jokaisella itseään kunnioittavalla 80-vuotiaalla mummolla tulee olla oma minitrampoliini. Jopa lonkkavaivainen mummonikin saa sillä kehoon liikettä ja mieleen virkeyttä ja on muuten tosi hyvä tasapainollekin.

Kuulin viikonloppuna, että pappani on todella huonossa kunnossa. Viimeiset kuukaudet olen pitänyt vauhtia päällä niin, että en ole käynyt kotiseudullani pariin kuukauteen katsomassa isoja vanhuksia. Mulla siis on sekä äidin että isän vanhemmat elossa ja vielä olleet viime aikoihin asti todella hyvässä vedossakin. Mummo täytti helmikuussa 80 ja ostin hänelle trampoliinin. Sanoin, että jokaisella itseään kunnioittavalla 80-vuotiaalla mummolla tulee olla oma minitrampoliini. Jopa lonkkavaivainen mummonikin saa sillä kehoon liikettä ja mieleen virkeyttä ja on muuten tosi hyvä tasapainollekin.

Tää toinen pappa taas on mennyt huonompaan kuntoon varsinkin viimeisen vuoden aikana. Nyt kuulemma tosi huonona. Jokaiselle päivälle on paljon suunnitelmia, mutta yksikään niistä ei tuntunut niin tärkeältä kuin lähteä katsomaan pappaa. Jätin Wealthy Mind koulutuksen kesken sunnuntain osalta ja mietin että kumpi harmittaisi enemmän: Yhden hyvän koulutuspäivän missaaminen vai se että en käynyt kattoo mummoja ja pappoja. Vastaus oli enemmän kuin selkeä ja lähdin heti aamusta matkaan. Tekemistä riittää aina. Asioita maailmassa on paljon. Ihmiset ei ole ikuisia. Ne lähtee pois jossakin vaiheessa. Ennemmin tai myöhemmin. Omaa aikaa kannattaa miettiä ennemmin kuin myöhemmin.

Lähelläni olleet tietää että oon tehnyt viimeiset neljä vuotta töitä todella paljon. Tämä on ollut innostukseni ja kutsumukseni. Ei mun ole tarvinnut motivoida itseeni töihin ja päiville on saanut helposti pituutta reilusti. Jotkut on sanonut, että sä oot ihan hullu tekee töitä. Peiliin katsoessani olen sen tiennytkin. Viime torstaina hyvä ystäväni sanoi, että nyt olis aika lopettaa yötyöt ja keksii jotain muuta tilalle. Torstaina lopetin ne ja sen jälkeen olo on ollut tosi paljon kevyempi. Olen nauttinut suunnattomasti paljosta työstä. Johtuu kai mun triathlon taustasta ja niistä ajoista kun kehoa treenattiin todella paljon. Silloin huomasi että pystyy tekemään todella paljon. Nyt olen järjestellyt uudestaan aikaani ja tuntuu erikoiselta, että kaikki illat ovat täysin vapaita (klo 21 jälkeen).

Töihin ja pitkiin päiviin on liittynyt se että mulle mun työ on mun elämä ja vastaavasti päinvastoin. Moni odottaa viikonloppua, lomaa tai eläkkeelle pääsyä. Se mitä mä teen on mulle jotain niin kivaa, että ei tarvii odottaa vapaita. Ja tiedän että se tulee näin jatkumaankin koska muokkaa jatkuvasti työstäni sellaista mikä on mulle kivaa ja saan työn parissa kokea niitä asioita mitä haluaisin tehdä muutenkin ns. vapaa-ajalla. Nyt erotan kuitenkin mielessäni työn ja vapaa-ajan ja katson miten tämä sopii elämään. Ainahan voi palata vanhaan malliin tai keksiä uuden.

Älä polta itseäsi loppuun, lopettaa tai vähentää voi aikaisemminkin. Järjestä aikaa elämän tärkeille asioille tänään. Ihan vapaaehtoisesti eikä vasta sitten kun on pakko. Tai korjataan tuo asiat ihmisillä. Järjestä aikaa elämäsi tärkeille ihmisille. Ja muista, että sinä olet itsellesi tärkein

Ilkka Koppelomäki

www.uskallainnostua.fi