Blogin arkisto
Sijoita yrityksiin, älä kultaanTiistai 13.3.2012 - Heikki Ikonen Maailman menestynein sijoittaja Warren Buffett tunnetaan suorista, osuvista ja usein perinteisestä talousajattelusta poikkeavista näkemyksistään. Sijoitusyhtiönsä Berkshire Hathawayn vuotuisessa sijoittajakirjeessä hän arvostelee – jälleen kerran – sijoittajien vimmaa pistää rahansa kultaan. Sen hintahan on moninkertaistunut viime vuosien aikana. Maailmassa on tällä hetkellä kultaa 170 000 tonnia. Jos se sulatettaisiin kuutioksi, sivun pituus olisi noin 21 metriä, Buffet laskee. Kuution arvo on nykyään noin 9600 miljoonaa dollaria. Summalla voisi ostaa Yhdysvaltain kaikki viljelysmaat, tai 16 Exxon Mobil -öljy-yhtiötä. USA:n maatalousmaa tuottaa maailman tappiin asti viljaa ja muita välttämättömiä hyödykkeitä, samoin Exxon tai mikä tahansa terve yritys. Mutta ostamasi kultaköntti kököttää aina vain entisellään, tuottamatta mitään konkreettista. Mikä sijoituskohde sellainen on, Buffet irvailee. Tietenkin kullalla on käyttöarvonsa niin teollisuuden kuin korujen raaka-aineena. Koska kultaa on vaikea tuottaa, säilyttää se arvonsa yleensä hyvin inflaation oloissa. Mutta Buffetin kärjistys muistuttaa siitä, että kultaan sijoittaminen perustuu pohjimmiltaan hintaspekulaatioon: odotukseen siitä, että joku maksaa hyödykkeestä tulevaisuudessa enemmän kuin tänään. Todellinen sijoittaminen sen sijaan kohdistuu tuottavaan toimintaan. Buffetin kritiikki ei sinänsä ole uutta. Jo taloustieteen perustaja Adam Smith arvosteli 1700-luvulla pääteoksessaan "Kansakuntien varallisuudesta" aikalaistensa kullanhimoa, joka tuolloin kohdistui paljolti mertentakaisiin kultavarantoihin, tai kuvitelmiin sellaisista. Smith korosti, että hyvinvointi syntyy hyödykkeiden ja palvelujen tehokkaasta tuotannosta. Aineelliset tarpeemme ja nautintomme ovat asuntoja, vaatteita, ruokaa, erilaisia mukavuuksia. Arvometallien merkitys hyvinvoinnille on marginaalinen. Korut ovat kauniita ja tuovat kantajalleen sosiaalista statusta, mutta ne eivät täytä mahaa tai lämmitä asuntoa. Smith oli analysoinut arvometallien hintamuutoksia satojen vuosien ajalta, ja havaitsi niiden arvostusten heittelevän sattumanvaraisesti. Hopea on tänään huomattavasti halvempaa kuin kulta, mutta aina ei näin ole ollut. Sokea luottamus kullan ikuiseen hinnannousuun on siis melkoista uhkapeliä. Jos hinta on noussut satoja prosentteja muutamissa vuosissa, kauanko hintaralli voi kestää? Oleellisinta Buffetin ja Smithin kritiikissä on kuitenkin muistutus, että materiaalinen hyvinvointi syntyy hyödykkeiden ja palvelujen tuotannosta. Arvometalleilla vehkeily voi toki olla osaavalle spekulantille kannattavaa, mutta yhteiskunta on henkisesti ja taloudellisesti sairas, jos se alkaa tunkee rahansa mieluummin arvometalleihin kuin monipuoliseen tuotantoon – eli yritystoimintaan. Heikki Ikonen |
|
Avainsanat: Heikki Ikonen, sijoittaminen, kulta, arvometallit, taloustiede, hyödykkeet 
|
|
|
13.3.2012 10.18
AP
Sekään ei ole mikään täysin varma asia, jos jonain päivänä löydetään njotain parempaa tai jostain kultaa yli äyräiden. Epätodennäköistä tosin. |
|
13.3.2012 11.24
Hevimies
hehe joo mut on se vakaampi ku nokia |
|
13.3.2012 17.49
Lukekaas tämä
Mitäs sanotte tästä: "Mikään ei estä kullan arvoa nousemasta jatkossakaan, mutta uskomme, että kyseessä on hintakupla. Tilanteella on monia yhtymäkohtia vuoden 1980 kultakuplan kanssa. Moni sijoittaja sanoo myyvänsä kultansa, ennen kuin hinta alkaa romahtaa. Todellisuudessa romahdus tulee luultavasti niin nopeasti, etteivät he ehdi mukaan. On myös todennäköistä, että sijoittajat joutuvat paniikkiin, kun he näkevät kullan hinnan romahtavan ja yrittävät päästä siitä eroon mihin hintaan tahansa. Emme olisi yllättyneitä, vaikka kullan hinta romahtaisi enemmän kuin 60 prosenttia. Vaikka hinta tulisi alas 60 prosenttia, olisi kullan hinta yhä korkeampi kuin 2000-luvun alkupuolella." |
|
14.3.2012 10.04
Hevimies
No joo uskoo ken näkee, onhan tuosta asuntojen kuplan puhkeemisesta jotkin mesonneet toistakymmentä vuotta. |
|
14.3.2012 10.45
AP
Ja Usassa se konkretisoitui tai on oikeastaan tapahtunut useasti. Mikä menee ylös tulee kyllä joskus myös alas. |
|
14.3.2012 10.59
Hevimies
Se on totta, mutta mikä on se todellinen aika kun ylöspäin ei enää pääse onkin vähän hankalampi nähdä. kämppien osalta ainakin trendi on nouseva koko euroopassa, niin tuskin ne suomessakaan vähään aikaan romahtaa. |
|
14.3.2012 14.32
Pete
Miten kullan oikea hinta määritellään siis tarkoitan mistä omistaja tietää sen olevan oikean tai väärän hintaista? Asunnon hintaa voi vertailla vuokriin, omaan liksaan ja korkotasoon, laskea kannattaako kämppä ostaa nykyhinnalla. Mutta kuka osaa sanoa ja millä perusteella milloin kulta on oikean tai väärän hintaista eli koska on viisasta ostaa tai myydä. Jos hinta rotkahtaa alas 20 prossaa niin pitääkö rynnätä myymään vai ostaa lisää? Koska on oikea aika myydä? |
|
14.3.2012 16.11
Hessu
Riskiä kannattaa jakaa, eikä laittaa kaikkea samalle kortille.Kukaan ei tiedä varmasti. |
|
15.3.2012 23.53
Pete
Ok tulee vaan mieleen erinäiset pörssikuplat kun osakkeet on nousseet monta sataa % ja jengi uskoo että ne nousee aina vaan. Kulta on kallistunut niin paljon muutamassa vuodessa että jossain järjen mukaan tulee ensin katto ja sitten rotko. Milloin koska missä mitassa mulla ei aavistusta mutta aika riskihommana pitäisin. |
|
23.3.2012 22.38
Elämä on lainaa... tai siis pikalaina
Löysin tämän Googlen kautta, joten vähän myöhässä kommentoidaan. Mutta mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirjoitus, lisää samanlaista! |
|
23.5.2012 13.14
luotto
hah, äijän on vaan pakko dissata kultaa koska omat rahat on papereissa kiinni. |
|
20.12.2012 18.19
Kulutus
Luin juuri mielenkiintosen markkinaraportin siitä, miten kullan uskotaan kohta lähtevän nk. c-wave nousuun, joka tulee nostamaan sen arvon aina noin 2500-3000 USD per unssi. Tämän uskotaan tapahtuvan vuoden2013 kseään mennessä. Viime aikoina monet suursijoittavat ovat laittaneet varojaan kiinni kultaan. |
Kulta ei mee konkkaan