Ranskassa presidentiksi noussut vasemmiston Francois Hollande ajaa euromaiden budjettivajeet rajaavan vakauspaketin avaamista. Hän uhoaa hankkivansa kasvua vaikka velaksi. Kasvu on tietysti tarpeen jokaisessa maassa, mutta kuten suomalaiset tietävät 1980-luvun hullujen vuosien seurauksena, raskaasti velkavetoinen kasvu on hyvin riskialtista. Samasta syystä Kreikka on nyt syvällä nesteessä.

Ranskassa presidentiksi noussut vasemmiston Francois Hollande ajaa euromaiden budjettivajeet rajaavan vakauspaketin avaamista. Hän uhoaa hankkivansa kasvua vaikka velaksi. Kasvu on tietysti tarpeen jokaisessa maassa, mutta kuten suomalaiset tietävät 1980-luvun hullujen vuosien seurauksena, raskaasti velkavetoinen kasvu on hyvin riskialtista. Samasta syystä Kreikka on nyt syvällä nesteessä.

Kasvun tarpeesta sinänsä vallitsee yksimielisyys kautta Euroopan. Lisäksi Hollande on oikeassa siinä, että julkisen sektorin säästäminen taantumassa vain pahentaa tilannetta lyhyellä aikavälillä. Suhdannepolitiikka sinänsä on järkevää - mutta se edellyttää, että valtiontaloudella on sitä varten säästöjä tai matala velkaantumisaste. Eli noususuhdanteessa varaudutaan laskusuhdanteeseen lyhentämällä velkaa.

Ranska ei ole tehnyt ylijäämäistä budjettia 35 vuoteen. Valtion velka on yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin osuus kansantaloudessa on suurempi kuin missään euromaassa, mutta Hollande aikoo yhä kasvattaa sitä.

Se voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Jos valtiovalta ei sitä itse ymmärrä, rahamarkkinat kyllä muistuttavat velkaantumisasteen ylettömästä kasvusta korkojen nousulla. Ranskan luottoluokitus pudotettiin jo korkeimmalta tasolta, se maksaa jo nyt melkein tuplasti korkeampaa korkoa kuin Saksa. Ranskan luottoluokitus voi pudota edelleen, ja voi korkotaso nousta ilman sitäkin.

Se tietäisi tukalia näkymiä euroalueen toipumiselle, koska Ranska on euroalueen toiseksi suurin talous. EU:n vaivalla sopimien vakausmekanismien uskottavuuskin joutuisi jälleen vaakalaudalla, sillä pelkästään Saksan, Suomen, Hollannin ja Itävallan varassa ne eivät voi seisoa. Monet eivät ole olleet vakuuttuneita vakausmekanismien toimivuudesta alun perinkään.

Hyviä mahdollisuuksia on kaksi. Ehkä Hollande on puheitaan todellisuudentajuisempi, eikä hän ala EU:n suureksi häiriköksi. Toinen vaihtoehto on, että rahamarkkinat suhtautuvat odotettua myötämielisemmin hänen elvytyslinjaansa. Siltä se vaikuttanut ainakaan vaalien jälkeisenä aamuna, sillä pörssit rojahtivat kautta maailman.

Heikki Ikonen