Blogin arkisto
Terve elinkeino ei tukea kaipaaTorstai 3.1.2013 - Heikki Ikonen
Miljardiluokan kaupan olisi mieluusti jokainen saanut Suomeen, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Eräiden asiantuntijoiden mukaan veronmaksajien vastuut olisivat voineet kasvaa mainittuja lukuja paljon suuremmiksi, etenkin jos valtio olisi lähtenyt telakan osaomistajaksi yhtiön toiveiden mukaisesti. Toive sinänsä jo kuvastaa jonkin asteen epätoivoa: olisi mukavaa, jos osaomistajana olisi periaatteessa pohjaton kassa, joka aina tarpeen tullen pääomittaisi horjuvan taseen. Vakavaraiset yhtiöt eivät haikaile valtiota omistajaksi, vaan keräävät voitot tyytyväisenä omaan taskuunsa. Jos tilaus oli kannattava ja STX Finland kilpailukykyinen, yhtiö olisi saanut rahoituksensa markkinoilta. Rahoittajat antavat mieluusti luottoa maksukykyiselle asiakkaalle, se on niiden elanto. Tässä tapauksessa riskit on arvioitu korkeiksi, koska rahoittajat kaikkosivat. Telakkateollisuus ei ole normaalia markkinataloutta, koska tilauksia saa vain julkisten tukien avulla. Joko laivoista maksetaan liian vähän, tai tuottajien kustannustehokkuus on rapistunut. Yleensä epäterveen kilpailun taustalta löytyy alan ylikapasiteetti. Sen ylläpitäminen julkisin varoin on etenkin pitkän päälle kansantaloudelle kallista työllisyyspolitiikkaa, kuka ja missä se sitten maksetaankin. Tukiaisten kilpailuttaminen sopii tietenkin mainiosti korealaiselle emoyhtiölle. Kun telakoilla liikkuvat tuhannet työpaikat, jonkun valtion hermo aina pettää, ja se on valmis ottamaan naapuriaan suurempia riskejä. Mutta ennen pitkää riskit realisoituvat. Minkä tahansa alan ylikapasiteetista hyödyn kuorivat asiakkaat, jotka saavat ostoksensa reippaalla alennuksella. Tuottajatkin työntekijöineen höyläävät siivunsa, jos valtio kattaa tappiot. Lystin kustantavia veronmaksajia lohdutetaan verotuloilla ja säästyneillä sosiaalimenoilla. Mutta tällaisesta teollisuus- ja työllisyyspolitiikasta on karut kokemukset niin Suomessa kuin muualla, kun sitä tarpeeksi kauan jatketaan. Jos maailmassa on liikaa telakkakapasiteettia, sitä on pakko purkaa. Yritystuet hidastavat väistämättömiä rakennejärjestelyjä, jotka tervehdyttäisivät alan. Tukien varassa pyörivä tuotanto ei vahvista maan resursseja, vaan syö niitä. Yritystukiin tungetuilla varoilla voidaan luoda aidosti kannattavia elinkeinoja esimerkiksi koulutusta ja tutkimusta rahoittamalla. Kenties Suomessakin on mahdollista rakentaa laivoja kannattavasti, mutta se edellyttää tuotantomenetelmiltä korkeaa kustannustehokkuutta. STX Finlandin rahoitusvaikeuksien perusteella tilanne ei siltä näytä. Heikki Ikonen |
|
Avainsanat: Heikki Ikonen, elinkeinoelämä, palkansaajajärjestöt, elinkeino, tuki, yritystuki, telakkateollisuus 
|
|
|
3.1.2013 17.16
AP
Telakkateollisuudessa on ihmeellisiä sopimusjärjestelyitä, jos jo aloitettujen Turun risteilijöiden sopimuksessa on sellainen ehto, että työt voidaan keskeyttää ja siirtää puolivalmiit laivan osat jollekin muulle telakalle. |
|
10.1.2013 14.10
kp
Näin, silkkaa kiristystä, jossa yksien työpaikat nostetaan arvokkaammaksi kuin toisten. Tukirahat on otettava jostain, ja jostain ne jäävät uupumaan. Yleensä ne uupuvat pienyrityksiltä, kun verot nousee ja kulutus laskee. Mutta pienyritysten menetetyistä duuneista ei saa Yle mieleisiään juttuja, eikä SAK niiden perään kilju. Toista se on kun metalliliiton kantapeikot on pulassa. |
|
14.1.2013 12.50
SAK ja ammattiliitot yrittävät lusmuilla omista vastuistaan
On esitetty, että Turun Telakka on lähes konkurssikypsä joka tapauksessa ja tämä on ollut tiedossa niillä joilla se voi olla jo pitkään. Valtion tuki pääomarahoituksen muodossa ei olisi auttanut mitään vaan tästä olisi tullut pohjaton kaivo. Eikä olisi auttanut mikään muukaan. Tämä on tiedetty jo etukäteen, tällä tavalla vaan saadaan syyllinen Suomen valtiosta, vaikka oikea syyllinen ongelmiin on ihan muu.Tuskin kovin moni tietää miten asia on, mutta silti kaikenmaailman silidaarisuusihmiset kommentoivat, ja vastustavat, kun pitäs työpaikat säilyttää. Ilmeisesti siis hinnalla millä hyvänsä! Miksi samaa liikehdintää ei tapahdu pk.yrityksen kohdalla, joka työllistää vaikka muutaman kymmenen ihmistä ja menossa konkkaan, miksi ei vaafita valtiota rahoittamaan. Olis paljon halvempaakin ja ilmeisen varmempaa. Mutta ei pitää huutaa silloin kun saa rahaa enemmän menemään, vaikkei tiedäkään asiasta mitään. Miksi SAK kiljuu on tosissaan siinä, että nyt olis maksettavaa liitolla enemmän kohta! Se olisi pitänyt saada koko kansan maksettavaksi, vaikka juuri sitä varten liitot ovat ottaneet jäsenmaksut. |
Elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen kellokkaat kiehuvat kiukusta, kun Turussa toimiva telakka STX Finland ei saanut kaipaamaansa 50 miljoonan lainaa, ja jättiristeilijän tilaus lipsahti Ranskaan yhtiön sisartelakalle. Valtion liki 30 miljoonan innovaatiotuki ei riittänyt.
Samanlaisen uhkauksia telakoiden alasajosta on jo vuodelta 2010 ja aiemminkin. Kuinkaan pitkään me jaksamme tätä tukiaisten vedättämistä. HYvin pitkään näköjään, useille on aivopesut ja hämäykset mennyt hyvin kaaliin.Nämä muutama sata työpaikkaa ovat pikkuroskia Suomen mitassa. Paperitehtaista on mennyt monikertaisesti. Vieläpä ilman, että syy olisi vieritetty tällä tavoin jollekin muulle.Julkiselta sektorilta lähtee tuhansia työpaikkoja. Asiat asioina ja luvut lukuina. Näin hallituskin sen on laskenut. Riipumatta siitä oliko hallituksen päätö nyt oikea, niin tässä asiassa tyhmyys oikein todella tiivistyy.